Salon uuden kaupungin palveluverkkoa tehdään nyt tiukalla aikataululla. Konsulttien esitykset ovat parhaillaan valtuustoryhmien pureksittavana ja kaupunginhallitus käsittelee asiaa ennen juhannusta.
Varsinaiset päätökset siitä, missä ja mitä palveluita kaupunkilaisille on jatkossa tarjolla, tehdään vasta syksyllä. Kaupunkilaisia kuullaan 25. elokuuta.
Yhdistymissopimuksessa luvattiin järjestää lähipalvelut kuntalaisten lähellä taajamissa ja kylissä vahvistamalla sillä tavoin näiden alueiden elinvoimaisuutta ja asumisviihtyvyyttä. Lähipalveluiksi lueteltiin lasten päivähoito, perusopetus (luokat 1-6), lähikirjastot, lähiliikuntapaikat, terveyspalvelut, palveluliikenne, kotipalvelut, vanhusten kotihoito ja vanhusten palveluasuminen.
Viime syksynä konsultit esittivät omat kehityslinjauksensa, joiden mukaan Salo jaetaan jokien, järvien ja meren Saloon. Näissä lohkoissa sijaitsee aluekeskuksia, palvelukyliä ja koulukyliä. Näitä keskuksia kaupunki kehittää hyvin erilaisin panoksin ja tavoittein.
Mussaaren koulu sijaitsee alueella, jolta lähipalvelut entisestään näyttävät heikkenevät. Alakoululaisten kohdalla tämä kehittämisen musta aukko ulottuu Kiskon taajamasta Perniön kirkonkylään.
Uusin idea kouluverkon kehittämiseksi on koulujen muuntuminen ns. monipalvelukeskuksiksi, jolloin niissä olisi erilaista toimintaa pitkin päivää ja iltaa. Ensi alkuun esikoululaisten ryhmät halutaan alakouluille. Mussaaren koulussa esikoululaiset pääsisivät mukaan koululla jo kaksi vuotta toimineeseen iltapäiväkerhoon, joka on säästänyt kaupungin varoja huomattavia summia mm. koulukyytien järkeistämisenä. Kerho on tuonut mielihyvää myös koulun naapureille, joista osa on ollut mukana lasten toiminnassa. Kuluvana lukuvuonna kerho ei lisäksi ole maksanut mitään lasten vanhemmille, vaan se on kustannettu erilaisin hankerahoin ja ely-keskuksen avustuksella. Toiminta on osoittanut, että lähipalvelua voidaan kehittää kekseliäästi niinkin, että kustannukset tosiasiassa vähenevät.
Sitran tuoreen selvityksen mukaan maaseutu on kansalaisten mielestä haluttu asuinpaikka ja erottelu maaseudun ja kaupungin välillä on keinotekoista. Suomen menestys perustuu jatkossa maan eri osissa asuvien kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun. Samaa voi sanoa uudesta Salosta, kaupungin menestys perustuu konkreettisesti juuri niihin asioihin, joita yhdistymissopimuksessa kirjattiin: Salo on taitavasti yhdistynyt, kehittyvä viherkaupunki, jossa luova teknologia, rikas kulttuuri ja vireä maaseutu kohtaavat.
Mussaaren koulun laskevien oppilasmäärien takana on oppilaiden ohjaaminen Kirkonkylään. Salon kaupungissa voidaan oppilaiden kouluvalinnoissa entistä enemmän ottaa huomioon lapsen ja perheen etu.
Salolaisina päättäjinä ja aktiivisten ja kehittyvien kyläkoulujen kannattajina emme voi pitää hyvänä konsulttien ja virkamiesten suunnitelmaa ajaa tämän luode-kaakkois-Salon alueen ainoa ala-aste alas.
Näillä leveysasteilla esikoululaisten ja alaluokkalaisten istuttaminen takseissa päivittäin kolmen tunnin maksimia hipovia aikoja on järjen vastaista, se lisää kustannuksia ja lasten pahoinvointia.
Salo on suuri kaupunki. Palvelujen keskittämisellä voidaan saavuttaa näennäishyötyjä, kuntalaisten kannalta tilanne on usein päinvastoin. Maaseudun ihmisten maksamilla veroeuroilla on oikeus odottaa niitä tasavertaisia lähipalveluita, mitä yhdistymissopimuksissa luvattiin.
Vihreän valtuustoryhmän pj
Jaana Shelby
KD:n valtuustoryhmän pj
