Heipähän ei.
Toimituksen lounaisluolan viikkoörähtely hönkäillään tässä nyt.
***
Ei ole silkkaa käsittämättömyyttä tuo kulttuuripääkaupunkivuosikaan.
Lauantain ohjelmassa oli kansainvälisen sirkusryhmän varietee Circue Dracula, mikä tietysti piti käydä katsomassa.
Restauroidussa 30-luvun peiliteltassa vedettävä esitys on varmasti alansa huippua.
Tarina on tutunlainen: vampyyrikreivi haalii linnaansa nuoria naisia. Kapuloita kreivin rattaisiin pistävät samoja naikkosia sillä silmällä katsovat nuoret urhot joilla on apunaan tohtori van Helsinki.
Juoni ei ole pääosassa vaan konstit: mukana on niin miekannielentää, tanssia kuin akrobatiaakin.
Lopussa lentoon pääsee itse Draculakin (Ebon Grayman): korkealta katosta roikkuvien lakanoiden varassa hämärän katsomon päällä liitelevä kalju torahammas on melkein oikeastikin pelottava näky. Kaikki toimii juuri eikä melkein. Välillä mennään ihan kieli poskella: latvialaisen Kotini Juniorin tohtori on melkoinen kumimies ja naisten ollessa näköpiirissään härski vokottelija.
Kohta perään tulee taas jotain kauhuleffoista tuttua ja sitten jotain ihan toisen lajin taiturointia ja taas kohta nauretaan.
Corinne Kuzman räyhäkkä sähköharmonikka tekee jatkuvasti soivaan musiikkiin viime silauksensa.
Esityksen saaminen Suomeen on kotimaista ansiota sekin. Sen tuottaa Art Teatro, jonka muodostavat kustavilaiset akrobaatit Pauliina Räsänen ja miehensä Slava Volkov.
Yksi nimi ja naama lavalla tuntuivat esitystä seuratessa tutuilta, ja toden totta: mukana varieteessa on myös Antti Kulmala, joka on opiskellut Turun ammattikorkeakoulun sirkuslinjalla.
Tuttuus tulee siitä, että samainen Kulmala veti Perniössä koululaisille sirkustunteja syksyllä 2006.
Jututin tuolloin Kulmalaa, ja kaveri pohti, että moniko sirkusalaa opiskelleista mahtaa alalle jäädä.
Ainakin yksi siis on jäänyt, ja Draculassa mukana olo on työnäytteenä komea. Esityksen loppupuolella nähtävä Kulmalan, Mikko Karhun ja Slava Volkovin Venäläinen aisa – numero saa ansaitut aplodit.
***
Jännäksi menevät peräsimenpitokuviot toisaallakin.
Stt:n uutisessa luki viime viikolla, että Urpilainen luotsaa valtion talouslaivaa sumussa.
Niin kai sitten. Termejä tässä tapauksessa tosin käytetään epätarkasti tai sitten olemassa on toivoa niille, joita ei nykyisen valtiovarainministerin meno niin innosta.
Tiedämmehän näet, että luotsi puuttuu laivan menoon vain alku – ja loppumatkasta, kun alus pitäisi saattaa mereltä satamaan tai satamasta ulos. Silloinkin hän antaa ohjeita kipparille, ei puutu suoranaisesti ohjailuun.
Tässä sitä sitten jää miettimään, että kuka talouslaivan komentosillalla tosiasiassa ruorissa on ja kuka antaa toimintaohjeet sen jälkeen kun luotsi on poistunut alukselta.
Vai ollaanko tässä jo niin loppumetreillä että koko kippo on pian satamassa ja saa myös uuden miehistön.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
