Tervepä terve. Toimituksen lounaisstudion viikoittainen sanapeli käydään seuraavaksi.
***
Ekologista olla pitää, ja siinä on kohta mitään tarkoittamaton täytesana niinkun ja sen v:lla alkavan rinnalle.
Nettipalstoilla syntyi hiljan meteli siitä, kun tv-ohjelman kautta julkisuuteen tullut kiinteistönvälittäjä kertoi rahankäytöstään lehtijutussa. Luin jutun itsekin, ja ymmärrän, että törsäily voi ärsyttää.
Rahankäytöstä kertominen ei tosin ollut pahin moka, vaan jutun loppu jossa rouva kertoi perheensä elämän olevan jopa ekologista, koska koti lämpiää osaksi puulla ja vesi tulee kaivosta. Sitä ennen oli kerrottu miten samalle pienelle perheelle lämmitetään 500 neliön taloa, ajetaan möhkömaasturilla ja ostetaan kaksin käsin tavaraa, jonka tuotanto-olosuhteistakaan ei voi sanoa mitään varmaa.
Kuvio on hiukan sama kuin jos joku kippaisi rekanlavallisen ongelmajätettä merenlahteen, mutta pitäisi sitä hyvänä kun rekka sentään kulki biodieselillä.
***
Uskonasiat ovat olleet tapetilla myös Suomessa. Harva on voinut välttyä törmäämästä kristilliseen Mahdollisuus muutokseen-kampanjaan.
Vaan eipä sillä, ettei ison kirjan opetus olisi läsnä vähän monessa paikassa, Suomessa tietysti se kohta jossa sivutaan väkijuomia.
Eräänä aamuna töihin ajellessani radiossa lauloi ensin Anna Puu, jonka kappaleessa tehtiin isoa kirjaa mukaillen kuohuviinistä vettä. Sen jälkeen tuli Aki Louhela- nimisen kaverin kappale jossa puolestaan tehtiin viiniksi vettä.
Tunnelma oli lähes harras, kun kertosäkeen kohdalla oli tienpenkalla muutoskampanjan mainoskyltti.
Saman työmatkan aikana muuten voi reittivalinnasta riippuen nähdä auton ikkunasta kuudesta kahdeksaan kirkkoa.
***
Vaan selasinpa tuon kampanjan kirjaa, joka tosin ohjeiden sijaan kertoo jo muutoksen kokeneiden tarinoita.
No, tämän työn leimallinen piirre on, että saa tavata ihmisiä. Usein lähes riemastuttavaa on, jos vuosien päästä ensikohtaamisesta kohtaa jonkun ihmisen jossain ihan muissa toimissa.
Näin kävi viime viikolla kokkikisaa telkusta katsellessa. Kiila-ravintolan ravintoloitsija oli tutunoloinen ja –niminen.
Pengoin hiukan ja kas: ravintolaa todella pitää sama Noora Himberg joka toissakesänä veti teatteriprojektia muun muassa Särkisalossa.
Että ei se aina tarvitse kalliisti tykö tehtyä kampanjaa, että saa elonsa uusille urille.
Terveisiä vain sinne Kiilaan.
***
Edellä olevaa ei pidä sekoittaa Kemiön Kiilaan, missä tämä ura-asia on tietysti myös huomioitava.
Viime viikolla Kiilantien jäisillä raiteilla oli syvyyttä nilkkurin verran.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
