Tervepä terve. Toimituksen lounaissuon viikkosilmäkkeeseen upotaan tässä seuraavaksi.
***
Uppoaminen tuli mieleeni, kun silmäsin lauantaina Gammelbyn lahdelle. Upotuskasteita ei lie luvassa, kun viimeisetkin pilkkijät ovat siirtyneet vapoineen jäältä rannoille.
Tämä antaa olettaa että jään paksuus on alle tuuman. Vanha totuushan on, että kuusisenttinen jää kantaa miehen ja kolmisenttinen pilkkimiehen.
Tietysti reppua keventää, jos koukkuun tarttui eväkkäiden sijaan vain pohjan pikkumönkijöitä. Tällöin puhutaan kilkkimiehestä.
***
Mikäänhän ei ole niin epälooginen kuin suomalainen penkkiurheilija. Esimerkiksi aineista kiinni jäämisessä on ihan päivästä kiinni, että miten siihen suhtaudutaan. Jos omat käryävät dopingista, seuraa kansallinen suruaika. Kun norjalaiset eivät käryä, ei ole hyvä sekään.
Mm-kisansa huomenna aloittavaan kiekkomaajoukkueeseen on perätty uutta verta, joskin on epäselvää mihin se pumpattaisiin: harvassa kaukalotappelussa tulee sen vertaa verta, että tilaa uudelle olisi.
Vakavissaan puhuen kyse tietysti on siitä, että joukkueeseen on haluttu tehdä nuorennusleikkaus. Se toki on ihan linjassa sen kanssa, miten paljon kiekkoilijoita muutenkin operoidaan.
Tästä tulee mieleen notkeus, joka on valttia vallankin maalivahtiosastolla. Ajan kysymys on, koska veskarien kannustuslauluksi otetaan se Kauko Röyhkän kappale, jossa kauhistellaan miten ”olentojen jalat, nivelet ei samaan suuntaan taivu kuin oikeilla ihmisillä”.
Maajoukkue lienee kurjassa taloustilanteessa tosin joutunut ottamaan puukkopuuhat omiin käsiin. Kuuntelin selostusta sivukorvalla sunnuntaina ja ihan selvästi kuuluttaja totesi, että nyt se ja se hyökkääjä leikkaa maalin takaa.
Mutta keski-iästähän piti. Sitäkin on purnattu, että aina vain samat pelaajat joukkueessa, eikä uusia oteta mukaan. Ja kun ensikertalaisia nyt on alustavasti kokoonpanossa toistakymmentä, niin taas mollataan. Kokemusta olla pitäisi, kuulemma.
Eikä sitä edes puutu. Kuunnelkaapa vaan, kun jossain uhoaa oikein miehekäs alle parinkymppisten porukka: kaikki on koettu Rion kuumista öistä ulosajoihin ja hulluun appiukkoon.
No, säästöjä joukkueen nuorentamisesta ei voi laskea kertyvän, niin junnuja joukossa ei ole että pääsisivät halliin lastenlipulla.
Mutta harjoituksien sisältöä keski-iän laskeminen muuttaa.
Treenilajina on kai joskus käytetty rullakiekkoa. Jos ja kun vakiomiehitys olisi ollut sama vuodesta toiseen, olisi lajiksi pitänyt ennen pitkää vaihtaa rullaattorikiekko.
***
Vakiohokemiin tappiollisen pelin jälkeen kuuluu sekin, että vastustajan pelitapa ei nyt sopinut meille.
Ehkä kyse on vain vastustajien yksipuolisuudesta. Ainakin mestaruuksien jälkeen kun on yleensä keskitytty vain valkovenäläisten kaatamiseen.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
