Naisten urheilulajeissa käytetään usein pienempää kenttää ja kevyempiä välineitä kuin miesten vastaavissa. Pesäpallon miesten ja naisten kenttä on yhtä rajojen sekamelskaa. Yleisurheilussa naisten aidat ovat matalammat ja useimmat välineet kevyempiä kuin miehillä. Joissakin urheilumuodoissa myös matkat ovat lyhyempiä.
Tämä kaikki on ihan luonnollista. Ei siksi, että naiset olisivat huonompia kuin miehet, vaan siksi, että pitkässä kehityksen jatkumossa homo sapiensin naaras ja uros ovat kehittyneet omiin suuntiinsa. Uroksella on isommat lihakset ja enemmän voimaa kuin naaraalla mutta vastaavasti putkiaivot. Naaras kykenee tekemään useita toimenpiteitä keskittyneesti samaan aikaan. Kehitys on taannut lajin ylivallan.
On myös urheilulajeja, joissa naiset ja miehet kisailevat samankokoisella pelikentällä ja samoilla välineillä kuin miehet. Tuleepa mieleeni muutama laji, joissa miehet ja naiset kilpailevat jopa samassa sarjassa. Ratsastuslajit ovat ehkä niistä tunnetuimpia. Monet ammuntalajit olivat taannoin myös tällaisia.
Koska Ruotsinmaalla pelattiin taannoin naisten jalkapallon Euroopan mestaruudesta, käsittelen seuraavassa jalkapalloa ja tennistä miesten ja naisten pelinä. Futiksesta en paljoakaan tiedä, oikeastaan vain että märällä pallolla on vaikea potkaista banaaneita. Karvapallosta taas tiedän melkein kaiken.
Jalkapallo ja tennis ovat vanhoja urheilumuotoja, joiden säännöt ovat vakiintuneet. Vahvoista perinteistä johtuu, että on hyvin vaikea saada sääntöihin edes järkeviäkään muutoksia. Jalkapalloon viidennet tuomarit tulivat vasta Etelä-Afrikan kisojen emämunauksen jälkeen. Tennikseen videotarkistus tuli niin ikään parin kohtalokkaan oikeusmurhan jälkeen.
Niin tennis kuin futiskin olivat kilpatasolla aluksi miesten pelejä. Naiset ilmaantuivat pyydystämään pokaaleita ja palkintorahoja myöhempään. Nyt molemmat sukupuolet pelaavat kummassakin lajissa maailman huipulla.
Naisten jalkapallossa pelikenttä, maali ja pallo ovat sääntöjen sallimien vaihtelurajojen puitteissa samat kuin miehillä. Ei ole siis erityistä naisten palloa eikä kenttää. Tenniksessä pätee sama. Kentän mittojen ja verkon korkeuden suhteen ei ole edes mitään vaihtelurajoja. Henkilökohtaisiin varusteisiin ei säännöissä ole määrätty eroja.
Naisten EM-futiksen katsomoissa oli rutosti väkeä, mikä johtui median aivan käsittämättömästä hehkutuksesta ja ruotsittarien realistisista mahdollisuuksista pärjätä. Matseissa tuli paljon jännittäviä tilanteita. Sallittaneen kuitenkin muutama poikkipuolinen sana.
Pallo saatiin huomattavasti useammin rajojen ulkopuolelle kuin miehissä. Harhasyöttöjen määrä oli karmaiseva. Maalivahti ei oikein jaksanut potkaista palloa edes keskiympyrään. Rajaheitot ovat keposia. Roiskisbaiskislaukauksia vilisi. Positiivista oli, että äkkikuolemia ja ihmeparantumisia à la Franck Ribéry näki vähemmän. Pelit olivat aika turruttavia.
Tenniksessä naiset saavat syöttöihin ja lyönteihin hieman vähemmän voimaa kuin miehet. Naiset lyövät kuitenkin teknisesti aivan yhtä taitavasti kuin miehetkin. Sekä kämmen- että rystypuoli ovat tasapainossa. Kovat ylä- ja alakierteet hallitaan samoin kuin pysäytys- ja iskulyönnitkin. Tenniksen vaikeimman lyönnin drive-volleyn naiset hallitsevat jopa miehiä paremmin. Liikkumisessa ei ole eroa. Naisten peliä on todella kiehtovaa seurata.
Naisten jalkapallossa pelikenttää on pienennettävä, palloa kevennettävä, maalia suurennettava ja peliaikaa lyhennettävä. Sitten se olisi nice futis.
pajen
