Salossa valmistellaan parhaillaan kaupungin organisaation uudistamista. Taustalla on kaupungin taloudellisen ahdingon lisäksi kuntaliitoksen mukana tullut raskas organisaatio, jota nyt ensimmäistä kertaa rakennetaan suunnitelmallisesti .
Yleinen mielenkiinto näyttää kohdistuvän pääasiassa irtisanottavien johtajien lukumäärään. Salon Seudun Vihreiden mielestä on syytä katsoa kriittisesti myös kaupungin luottamushenkilö-organisaatiota . Kaupungin hallintosäännön kirjoittaminen uusiksi tarkoittaa väistämättä muutoksia myös luottamusorganisaatioon. Ne on suunniteltava ja toteutettava nyt eikä tulevina vuosina.
Vihreät ovat huolissaan demokratian toteutumisesta uudessa kahden superjohtajan mallissa. Luottamusorganisaation vastuu tulee kasvamaan ja siksi sen järjestämistä on mietittävä avoimin mielin.
Salon Seudun Vihreät pitävät tärkeänä, että Salo toimii avoimesti, tehokkaasti ja näppärästi lähellä kaupunkilaisia. Siksi Vihreät nostavat keskusteluun mukaan pormestarimallin.
Pormestari on poliittinen luottamushenkilö, jonka valtuusto valitsee keskuudestaan valtuustokaudeksi. Pormestari johtaa kaupunkia ja on vastuussa valtuustolle. Valtuusto voi niin halutessaan erottaa pormestarin, jos luottamus on jostain syystä loppunut. Virkajohtajan erottamiseen vaadittavaa virkavirhettä ei tarvita.
Kuntalaki Suomessa on mahdollistanut pormestarimallin elokuusta 2006. Tampereella pormestari ja varapormestarit aloittivat heti vuonna 2007. Myös Pirkkalassa on käytössä pormestarimalli ja siellä valtuusto on kerran jo erottanut pormestarin ja valinnut uuden.
Euroopassa alkoi 1990-luvulla suuri kunta- ja alueuudistusten aalto. Uudistusmalleissa on eroja, mutta yhdistävänä piirteenä on pormestarin eli vaaleilla valitun johtajan aseman korostuminen. Suora pormestarivaali on levinnyt lähes kaikkialle Keski- ja Itä-Eurooppaan.
Pormestarimalli on käytössä mm. Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Espanjassa, Portugalissa, Belgiassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Euroopan neuvosto on suositellut EU:n jäsenmaille kunnanjohtoon pormestarimallia, jossa pormestari valitaan suoralla vaalilla. Kesäkuussa 2008 tehdyn Kansalaismielipide ja kunnat -tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat valita kunnanjohtajan suorilla vaaleilla
Tampereen yliopiston professori Aimo Ryynäsen mukaan kunnanjohtajajohtoinen Suomi on läntisessä Euroopassa ”kummajainen”.
Pormestarimallissa kaupungin poliittinen johtaminen saa kasvot. Tampereen pormestarimallista tehdyn kyselyn mukaan 85 prosenttia valtuutetuista on sitä mieltä, että malli on vastannut hyvin tai erittäin hyvin sille asetettuja tavoitteita. Tampereella siirryttiin samaan aikaan myös tilaaja-tuottajamalliin ja sen taloudellisista seurauksista on usein syytetty pormestarimallia.
Pormestarimalli on joka tapauksessa aiheuttanut Tampereen kaupungin johtamisessa kulttuurisen muutoksen, jossa keskusjohtoinen ja suljettu johtamistapa on muuttunut avoimemmaksi ja keskustelevammaksi.
Muutosta haetaan nyt Salossakin. Kaupungin toimintakulttuuri ja poliittinen kulttuuri eivät muutu itsekseen. Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä ja päättäjien katseiden on oltava kaukana tulevaisuudessa, ei oman puolueen tai paikan turvaamisessa seuraavissa vaaleissa.
Eeva Koskinen
Vihreän valtuustoryhmän pj
