Skip to main content

Eläkkeensaajien luottamusta on koeteltu

Eläkkeensaaja ei voi luottaa enää kehenkään eikä mihinkään. Ainoastaan eläkejärjestöt toimivat hyvin. Solmitut sopimukset eivät päde. Niitä muutetaan sen mukaan, kuka kulloinkin on päättävässä asemassa ja aina eläkkeensaajan kannalta huonompaan suuntaan. Eläkeläisten mielipidettä ei juurikaan kuunnella eikä heitä ole päättävissä elimissä pitämässä omiensa puolia.
Sopimusten mukaan eläkkeen piti kattaa 60 prosenttia palkasta , mutta mitä kauemmin henkilö on eläkkeellä, sen pienemmäksi eläke käy.
Kuitenkin eläkeläisten kulut kasvavat iän myötä sairauksien ja muiden palvelutarpeiden lisääntyessä. Eläke pienenee yhden prosentin vuosivauhdilla. Sitä laskevat jo alkuperäisestä sopimuksesta kahdesti tarkastettu indeksi, palkansaajia korkeampi verotus ja ikäaikakerroin sekä viimeksi vielä pakastettu indeksi, joka ilmeisesti tuli ainaiseksi.
Nyt on tilaston mukaan rahastoissa n. 183 miljardia euroa(tieto netistä) eikä niistä ole koskaan maksettu yhtään eläkettä, ei nytkään vaikka siihen olisi tarvetta pienten eläkkeiden vuoksi, jotka eivät riitä normaaliin elämiseen. Mihin varoja oikein kerätään?
Rahastot kasvavat vuosi vuodelta. Vain ylisuuret hallintakulut ja eläkepomojen suuret palkat rahastoa rasittavat.
Tavalliset pieneläkeläiset saavat kitua pienellä eläkkeellä ja miettiä miten eläke riittää ruokaan , lääkkeisin, asumiseen ja yleiseen hyvinvointiin.
Muistetaan silti ketkä tätä Suomen hyvinvointi valtiota ovat olleet puolustamassa ja tekemässä sotien jälkeen, kyllä he ovat ansainneet kunnon eläkkeen ja hieman hyvinvointia eläkepäiviin. Nykyään sanotaan että kotona ollaan mahdollisimman pitkään. Pidetään siitä kiinni Salossakin, lamasta huolimatta.

Simo Vesa
Kaupunginvaltuutettu
sdp, Salo

Jaa artikkeli:
ASDF