Perniönjoki tulvii aika ajoin, huuhtoo ravinteet pelloilta, aiheuttaa muuta vahinkoa ja saastuttaa merialuetta. Ratkaisuksi on tarjottu jopa keinoja, millä vain pahennettaisiin tilannetta ja siirrettäisiin haitat muiden kontolle. Esimerkkinä tällaisesta on runsas vuosi sitten ELY-keskukselle toimitettu vetoomus Perniönjoen vaiheittaisesta ruoppaamisesta, jota vastaan Särkisalossa reagoitiin voimakkaasti merialueen pilaamisesta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt hankkeen, jossa koko joen tulvasuojelua on tarkoitus tarkastella kokonaisvaltaisesti. Pyrkimyksenä on pidättää tulvia valuma-alueella, käyttää luonnonmukaisia menetelmiä ja minimoida kaivun tarve. Tähän kokonaisuuteen ollaan myös liittämässä Perniön Pesänlammen kunnostus, mikä oli esillä Salon kaupunginhallituksessa kesäkuussa.
Lammen tulviminen vuonna 2010 aiheutti mittavat vahingot Perniön keskustassa.
Sadevedet pyrkivät jokiuomaan yhtäkkisesti, mikä aiheuttaa tulvan ja sen myötä ongelmat. Soiden kuivattaminen, metsien avohakkuut, ojien suora johtaminen jokiuomaan, peltojen tiivistyminen ovat monien muiden tekijöiden myötä vaikuttamassa siihen, että vesi ei entisessä määrin pidättäydy valuma-alueella. Tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi voidaan nykyään perustaa tutkimustietoon, jota ennen ei samassa määrin ollut.
Olennaista tulvasuojelussa ja joen kunnostamisessa on kokonaisvaltainen tarkastelu, jonka toteutumisesta Paimionjoki tarjoaa erinomaisen esimerkin. Joen varren kunnat, viljelijäyhdistykset, vesiensuojeluyhteisöt ja muut toimijat perustivat yhteisen yhdistyksen, ja joen kunnostamiseksi laadittiin eri näkökulmat huomioon ottava toimenpidesuunnitelma. Huonossa jamassa olleeseen Paimionjokeen on saatu huomattavaa parannusta osapuolten yhteistyön avulla.
Tavoitteena on oltava jokiveden mahdollisimman tasainen virtaama ympäri vuoden, mitä myös ELY-keskus tavoittelee. Tavoitteena ei voi olla virtaaman nopeuttaminen ruoppaamalla tai jokiuomaa oikomalla, jolloin haitat siirtyvät joen alajuoksun uusille tulva-alueille sekä merialueelle ravinteiden ja kiintoaineksen muodossa. Vesi Perniönjoesta ei myöskään virtaa mereen sen pinnan ollessa korkea, vaan siirtyy alajuoksun pelloille. Äkkinäinen virtaama jättää joen pinnan kesäkausina hyvin matalalle, jolloin sillä ei ole virkistyskäyttöä saati maisema-arvoa.
Perniönjoen tulvasuojelun yhtenä kärkihankkeena veden laadun parantajana ja virtaaman tasoittajana voisi olla Pohjanjärven kosteikkoalueen muodostaminen. Siitä takavuosina laaditut suunnitelmat ovat päivitettynä edelleen ajankohtaiset.
Heikki Liede
Särkisalo
