Skip to main content

Hoivapalvelujen hintavertailu ei ole yksioikoista

Salon tarkastuslautakunnan kertomuksen mukaan tehostetun palveluasumisen hintataso kaupungin omana tuotantona oli vuonna 2016 keskimäärin 143 euroa ja yksityisiltä toimijoilta hankittuna 152 euroa vuorokaudelta. Keskimääräislukuja ei ole syytä epäillä, mutta äkkinäisiä johtopäätöksiä niistä ei voi vetää.

Yksityisiltä tehdyt ostopalvelut lisääntyivät vuoden 2016 loppuvuodesta ja merkittävämmin vasta kuluvana vuonna. Kilpailutilanteen syntyminen on painanut keskimääräisiä ostohintoja alas, ja oletettavasti kirvoittanut myös kaupungin oman tuotannon tehostamiseen. Relevantti hintavertailu voidaan tehdä heti vuoden vaihduttua, mutta ennakkotiedoista päätellen hintatasojen aleneminen on merkittävä.

Ostopalvelujen hintatason keskeisinä vaikuttajina vielä vuonna 2016 olivat kaksi voittoa tavoittelematonta hoivayrittäjää, joiden lainoja kaupunki takaa. Niiden hintataso dominoi vielä viime vuonna keskimääräistä hintatasoa ja vaikuttaa edelleen merkittävällä tavalla. Markkinoille tulleiden uusien ja aidossa kilpailuasemassa toimivien yrittäjien hintataso on järjestään ollut aiempia ostopalveluja ja omaa tuotantoa alempi.

Kaupungin ostoja on hajautettu usealle hoivayrittäjälle, millä estetään alkuvaiheen mahdollinen alihinnoittelu määräävän aseman saamiseksi ja turvataan kilpailutilanteen säilyminen myös jatkossa.
Kaupungin hoivakiinteistöt ovat useimmissa tapauksissa iäkkäitä ja niiden rakentamiskustannukset kuoletettu.
Oman tuotannon lisäämiseksi jouduttaisiin uudisrakentamaan, minkä kustannukset olisi luonnollisesti otettava huomioon.

Kaupunki ei voi ostaa yksityisiltä hoivayrittäjiltä laitospaikkoja, aiemmalta nimeltään vanhainkotipaikkoja. Niiden osuus kaikista Salon ympärivuorokautisen hoivan paikoista on noin puolet, mikä selvästi ylittää STM:n ja Kuntaliiton suosituksen.
Sote-uudistuksessa tullaan mitä ilmeisimmin puuttumaan tähän, jolloin nykyinen suositus muuttunee velvoittavammaksi.
Salon nykyisten vanhainkotipaikkojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi näyttää useimmissa tapauksissa olevan kustannuksiltaan ylivoimaista. Vanhushuollon rakenteen muuttuessa sote-uudistuksen myötä ympärivuotisen hoidon kuviot mennevät lailla uusiksi myös oman tuotannon ja ostopalvelujen suhteen.

Ympärivuorokautisten hoivapaikkojen kokonaisuuteen nähden on ostopalvelujen osuus Salossa verraten vähäistä valtakunnallisiin keskiarvioihin verrattuna. Ostopalvelujen lisäämisellä on saatu tarvittavaa joustavuutta vanhuspalvelujen hankinnoissa ja voitu palvelun laadusta tinkimättä hillitä kokonaiskustannusten nousua.

Heikki Liede
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

 

Jaa artikkeli:
ASDF