Tervepä terve. Toimituksen koillissaarekkeen viikkokuusi pätkäistään tässä seuraavaksi.
***
Joululauleloita piisaa. Tutuimmista kappaleista yhdessä pyydetään rauhaa päälle maan.
Se jotenkin tuli mieleen, kun tuli puhetta tervehtimisestä. Ystävä kertoi matkastaan ja siitä, miten luontevalta tuntui, kun hotellin kanssa-asukkaat olivat aina tervehtineet käytävillä.
Yhtä luonnikkaalta tuntuu, että kerrostalossa morjenstetaan rapussa, vaikka miten joku mörökölli purnaakin tätä vastaan. Jotenkin ei voi välttyä miettimästä, että kun samaa katua katsotaan ja samasta ovesta kuljetaan ja samaa lumiauran kolinaa kirotaan, niin ollaan jollain tapaa samassa veneessä.
Siitä taas ei ole pitkä matka siihen, että voi tuumia asuvansa tuttujen kanssa samaa taloa, mikä toki luo oman säväyksensä olemiseen.
***
Tieteentekijät eivät lepää levätessäänkään. Viittaan tietysti talouden kissoihin, jotka ovat ihan ohimennen todistaneet painovoiman olemassaolon. Aamulla sohvan selkänojalle pitkälleen jäänyt kissa on iltapäivään mennessä valunut sohvan istuinosalle.
***
Kuusimetsällä kiinnitti huomiota, että vielä lapset rakentavat monenlaista havuista ja laudanpätkistä suurempien kuusten alle.
Kaavoittaja ottanee asian huomioon ja merkitsee paikan karttaan maja-asutusalueena.
***
Sitten on tämä joulun ruokapuoli.
Maanantainahan kala-asia nousi framille, kun Kemiönsaarella lipsahti kuljetuksessa olleita kalanraatoja tielle.
Ristiriitaista kyllä, voinee sanoa etä alueen ketuilla on kissanpäivät, olkoonkin että osa kaloista oli ollut parasta ennen-päiväyksen ohittaneita.
Tämä tietysti on uutta. Perinteisesti vain kalan munat ovat olleet mätiä.
***
Hyvää joulua.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
