Tervepä terve. Toimituksen koilliskalenterin viikkopäivät tarkistetaan tässä seuraavaksi.
***
Eivät ole vuodet veljeksiä keskenään, kuuluu sanonta. Eivät kai, ja kuluvaa kevättä on moni manannut.
Kaikkihan riippuu siitä, mistä kysytään. Selasin tuossa viime vuoden lehtiä ja katsoin, että onpa käyty pellolla jutunteossa juuri näinä aikoina. Ja kas: pelloilla käy jyry nytkin joten samoissa mennään.
Ruokaanhan tämä liittyy tietysti. Sitä syntyy pelloilla ja metsissä ja jälkimmäisessä kevät on myöhässä. Yhtä lailla tuli näet selattua viime kevään kuva-arkistoja, jotka kavalsivat, että tähän aikaan viime vuonna on jo syöty eräskin korvasieni. Tänä keväänä toivo sen sortin saaliista on toistaiseksi ollut turhaa.
No, slow food-aate on ja voi hyvin. Siinä tarkoituksena on pistää hanttiin pikaruokakulttuurille ja syödä rauhassa ruokaa, jonka tekemiseenkin on mennyt aikaa.
Kieltämättä tälle on tarpeensa; monella huonohermoisella palaa pinna jo, jos mikro käy yli puolitoista minuuttia.
Korvasieni on tässä mielessä toinen ääripää; johan siinä menee viikkokausia kun odottaa kieli pitkällä ensimmäistäkään rumilusta maasta nousevaksi, ja ne ovat pitkiä viikkoja ne.
Metkaa kyllä, syksyn sieniä ja muita ei odota ollenkaan samalla lailla vauhkona kuin näitä kesän ensimmäisiä.
***
Muutenhan mennään sitä aikaa, että moni koukkii kasvimaallaan. Monestihan viljelmät vievät ajan niin, että moni muu meno jää tekemättä.
Tästähän laulaa jo Vicky Rosti vanhassa hitissään: jäi äiti kitkemään ja niin edelleen.
***
Silmään otti sellainenkin uutinen, jonka mukaan teiltä puuttuu ohituskaistoja.
Miten senkin nyt ottaa. Voisi tuon tulkita niinkin, että meiltä puuttuu. Kieltämättä vanhan dieselin kanssa ohituspaikkoja on harvassa. Toisaalta viikottain saa nähdä ihan kaistoja ohituksia.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
