Tervepä terve. Toimituksen koillislainaston viikkoniteet palautetaan tässä seuraavaksi.
***
Ei ole tapainturmelus tahi muu reuhuaminen tämän ajan asia.
Tänä vuonna juhlitaan Seitsemän veljestä-kirjaa, jonka ilmestymisestä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Sitä pidetään merkkiteoksena ja mikä jottei. Voipa tarinaa lukea vaikka vain oman aikansa arjen historiankuvauksena, jos menneiden aikojen turrikoiden tekemiset kiinnostavat.
Kirjailija Kivi muistetaan teoksistaan ja repaleisesta elämästään ja omanlaistaan sählinkiä eli kuin keskiverto maalaisjuhannus oli kirjan veljestenkin elämä: alkuun juopotellaan tanakasti, välissä palaa sauna ja sitten tapellaan vähän lisää eikä lempeäkään heru.
Vaan paljon siitä on ollut ammennettavaa. Varsinaisen palveluksen on tehnyt mainio Mauri Kunnas, jonka koiraversio on hauska ja tarkka tiivistelmä aiheesta. Turun kaupunginteatterin juhlavaa näyttämöversiota muistellaan vieläkin, samoin Turkan tv-sovitusta mutta eri sävyyn.
Ja kirjasta on jäänyt paljon elämään kielenkäyttöönkin. Meillähän on sellainenkin vanhaan vakavissaan kaipaava sakki, jota puoli-ilkeästi impivaaralaisiksi sanotaan. Impivaaraan tilansa takamaille palasivat Jukolan veljeksetkin, kun maailma ei ollutkaan oman mielen mukainen.
Pisti vaan miettimään, että mikä se olisi se henkinen peräkamari johon haikailla, jos ei Kivi olisi saanut veljestarinaansa kansien väliin ja Impivaaran nimeä tällaiseen käyttöön.
***
Veljeksillähän hiersi muun muassa lukemaan opettelusta. Lukeminen se oli ja on keskeinen tiedon hankkimisen ja maailman ymmärtämisen tapa. Kuluvan viikon tiistaina vietettiin myös YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää.
Tarinaa muistellessa tuli mieleen toinen klassikko, Rautatie, jossa mökkiläispariskunta Matti ja Liisa yrittävät pähkäillä millainen kapine on höyryveturi – eikä muita tietolähteitä ole kuin kuulopuheet ja omat kokemukset. Matti muistaa nähneensä höyrylaivan ja arvelee, että veturi voisi olla samantapainen. Lopulta ihmettä lähdetään katsomaan.
Eikä sillä, että tämä olisi menneen talven tapa. Viikonloppuna otti silmään Ylen uutinen tutkimuksesta, jonka mukaan murrosikä aikaistuu.
Uutisen alle kertynyt kommenttien rivi oli hauskaa luettavaa. Pitkä rivi väkeä kävi vakavissaan toteamassa, että tutkimus ei voi pitää paikkaansa, koska oma kehitys alkoi siinä ja siinä iässä.
Pitäisikö jatkaa samalla logiikalla itsekin. Radion aamuohjelmassa todettiin hiljakkoin Suomen olevan kaupungistuva maa. Vaan kun en tunne itse yhtään viimeisten parin vuoden aikana kaupunkiin muuttanutta, niin voineeko pitää paikkansa tuokaan.
***
Politiikkaan ei tässä oteta kantaa, mutta seuraillaan. Viikonloppuna valittiin puolueille puheenjohtajia ja silmään otti otsikko, jonka mukaan keskusta valmistautuu mammuttikokoukseen. Niin kai sitten, mutta ammoin tallustaneiden elikoiden nimien käyttämisessä on logiikkansa.
Meinaten, että eiköhän noissa piireissä pyöri aina välillä myös joku dinosaurus.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
