Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Marttinen kertoo, että järviruovikon niitto vaatii paljon työtä ja talkoovoimia.
Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Marttisella on meno päällä. Kirkkojärven ekologinen tila keikkuu edelleen välttävän puolella ja Marttinen haluaa korjata tilanteen.
Viime keskiviikkona Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi hoitoyhdistykselle 1 000 euron avustuksen ruoko-kala3-hankkeelle, jonka tarkoituksena on parantaa järven ekologista tilaa. Ekologista tilaa parannetaan muun muassa hoitokalastuksella ja järviruovikon niitolla. Lisäksi yhdistys pyrkii parantamaan järven petokalakantaa.
–Hankkeen kokonaiskustannus on 34 000 euroa. Kaupungin avustus on vain pieni osa sitä, suurin avustaja on Ely-keskus, jonka avustus on 17 000 euroa. Lisäksi osa järven vedenomistajista on tulossa mukaan jollain summalla, mutta loput ovat sitten yhdistyksen omaa rahaa, kertoo Marttinen.
Hoitoyhdistyksen Ruoko-kala -hanke on jo jatkunut muutamia vuosia. Kuusi vuotta sitten ruovikkoa testattiin myös ensimmäisen kerran maanparannusaineena (PsL 15.7.2020). Ruovikko kompostoitui ensin muutaman vuoden maalla, minkä jälkeen se levitettiin pelloille.
–Ruovikon niittäminen hoituu koneella, mutta sen kokoaminen ja vetäminen rantaan on kovaa työtä. Meillä on ollut talkooporukkaa, mikä on ollut hyvin tärkeää, kehuu Marttinen.
Ruovikon lisäksi järvellä pyritään kalastamaan särkikaloja, joiden määrä on Marttisen mukaan massiivinen. Tänä kesänä hoitoyhdistys järjestää leikkimielisen kilpailun, jossa pyritään juuri kalastamaan särkikaloja. Kilpailu kestää kesäkuun ajan. Idea on yksinkertainen: eniten särkikaloja kalastanut voittaa kilpailun. Yhdistyksellä on myös omaa rysäpyyntiä särkikalakantojen hillitsemiseksi, mutta puheenjohtajan mukaan särkikalakantojen hillitseminen vaatisi systemaattisempaa työtä. Marttinen on ollut yhteydessä Satakunnassa toimivaan Pyhäjärvi instituuttiin, joka on teettänyt ammattimaista hoitokalastusta esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä. Instituutin tekemän arvion mukaan Kiskon Kirkkojärven hoitokalastuksen saalispotentiaali olisi vuodessa jopa lähes 76 000 kiloa. Marttisen toiveena olisikin, että vastaavanlaista ammattimaista hoitokalastusta toteutettaisiin myös Kirkkojärvellä.
Toistaiseksi Pyhäjärvi-instituutti ei kuitenkaan ole aloittamassa ammattimaista hoitokalastusta. Instituutin toiminnanjohtajan Teija Kirkkalan mukaan instituutti on selvittänyt hankkeiden kautta muiden Satakunnan alueiden järvien hoitokalastustarvetta ja potentiaalia. Lisäksi ajatuksena on ollut hakea rahoitusta hankkeelle, jossa selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa kalastusta useammalla järvellä ja saaliin kuljetusta hyötykäyttöön. Toistaiseksi rahoitushakemusta hankkeelle ei ole tehty.
Lue lisää torstain lehdestä!
