Kuka muistaa, miten monta juna-asemaa tai junan pysähdyspaikkaa Salossa on joskus ollut? Raideliikenteen alkuvuosina Perniönseudun Lehden levikkialueella on junan kyytiin voinut hypätä ainakin Uudenmaan puolella Kuovilassa, Kelkkalassa ja Varsinais-Suomen puolella Koskilla, Ervelässä, Perniössä, Ristikulmalla, Kotaladolla, Tottolassa, Sirkkulassa, Ylhäisissä, Tehtaankadulla ja tietysti myös Salossa.
Nykyiset seisakkeet tai asemat ovat enää muisto vain, sillä monet seisakkeet poistuivat käytöstä Salo-Karjaa-paikallisjunaliikenteen loputtua 1970-luvun lopussa tai raiteiden siirron myötä 80-ja 90-luvuilla. Vanhat asemat ovat yksityisomistuksessa. Paikallisjunaliikenteen paluusta on puhuttu sen loppumisesta lähtien. Perniönseudun Lehti päättikin kysyä viisailta, voisiko entisen kaltaista paikallisjunaliikennettä enää palauttaa.
Varsinais-Suomen maakuntaliiton kanta asiaan on varsin selvä. Paluuta entiseen ei ole.
–Joukkoliikenne vaatii aina joukkoja, raideliikenne tietysti vielä enemmän. Raideliikenteessä pitää olla matkustajapontetiaalia. Eikä tietysti ole realistista ajatella, että lähijunaliikenteelle rakennettaisiin uusia raiteita, vaan niiden pitäisi sitten olla olemassa olevien ratojen varrella, tykittää Varsinais-Suomen maakuntaliiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.
Esimerkiksi tunnin junan yhteydessä Suomusjärven kohdalla voisi olla jonkinlainen lähijuna-asema tai seisake, mutta ylipäätään kaupungin oma sisäinen paikallisjunaliikenne on lähinnä utopiaa. Salon sisällä kannattavampaa taloudellisesti on vaikkapa taksin tilaaminen, kuin matkan taittaminen junalla. Virtasen mukaan realistisempaa olisi ajatella paikallisjunaliikennettä koko maakunnan mittakaavassa. Vastaavaa ovat esittäneet esimerkiksi Turun Vihreät vuoden alussa. Virtasella on tosin isommat visiot.
–Olisi järkevää, että junat ajettaisiin ensin Oulusta Turkuun ja sitten Turusta Salon ja vaikkapa sitten Perniön kautta Uudellemaalle vanhan rantaradan kautta. Pelkästään Perniön ja Karjaan kohdalla ei välttämättä ole potentiaalia, mutta liikennöinnin kannalta olisi järkevää jatkaa liikennöintiä maakunnan rajan yli. Eli ettei liikennöintiä lopetettaisi Loimaalle, vaan jatkettaisiin siitä sitten vielä Tampereelle. Raideliikenne pitää tehdä isosti ja siinä pitää ajatella yli maakuntarajan.
Kannattavuus on oma ongelmansa. Asiakkaan näkökulmasta junavuoroja pitäisi olla riittävän paljon, jotta matkustajat olisivat kiinnostuneita. Virtasen mukaan tunnin vuoroväli on teoreettinen maksimi. Lisäksi Virtanen muistuttaa, että toimiva paikallisliikenne vaatii myös rahallista satsausta.
Lue lisää torstain lehdestä!
