Suunnitteluyritys Swecon arkkitehti Sanukka Lehtiö kertoi yleisölle muun muassa siitä, miten aurinkopaneelit perustetaan suolle.
Perniön Melassuolle kaavaillut aurinkovoimalat saivat maanantain yleisötilaisuudessa noin viideltäkymmeneltä perniöläiseltä kovaa kritiikkiä.
Energiayhtiö Pohjan Voima Oy on suunnitellut Melassuolle noin 60 hehtaarin alueelle aurinkovoimapuistoa, jossa noin 150 000 paneelia tuottaisi 50-55 megawatin tehon. Alueelle tulisi varsinaisten paneelirakennelmien lisäksi tehtäväksi niin huoltoteitä, ojia kuin huoltorakennuksiakin ja alue myös aidattaisiin.
Toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sai toistaa moneen otteeseen, että hanke on vielä selvitysvaiheessa ja mahdollinen toteutuspäätös on vuorossa myöhemmin.
–Voi käydä niin, että hanke ei saa lupia tai se osoittautuu taloudellisesti kannattamattomaksi, Mäkipelto totesi.
Hankkeessa jo tähän asti tehdyt selvitykset epäilyttivät yleisössä. Esimerkiksi Juhani Vuorisalo totesi, että linnustoselvitys ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta.
–Havaittu hömötiainen todistaa selvitystä vahvemmin.
Lintu- ja liito-oravakartoitusten tuloksia esitelleen Swecon Kalle Rainion mukaan alueella on erittäin uhanalaisista linnuista havaittu muun muassa kaksi paria hömötiaisia ja pari tervapääskyä ja vaarantuneista lajeista pyytä ja töyhtötiaista. Rainio totesi, että hankkeen mahdollisesti toteutuessa lintujen on katsottava seuraavaan metsään.
–Mutta onko siellä sitten pesäpökkelöitä, se on toinen kysymys.
Luontoseikkojen ohella yleisö antoi kipakan vastalauseen näkemykselle, jonka mukaan hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta virkistyskäyttöön. Voimaloita on kaavailtu alueelle, jolla ei ole varsinaisia rakennettuja ulkoilureittejä. Yleisön puolelta tuli maanantaina useampi kommentti, joissa muistutettiin, että alueella kyllä risteilee polkuja, osin todella vanhoja, ja niillä on myös käyttäjiä.
–Ettehän te voi olla tosissanne, ettei muka ole virkistysarvoa, puuskahti Tiina Salminen.
Arkkitehti Sanukka Lehtiö tähdensi, että varsinainen hankealue vielä tarkentuu suunnittelun edetessä ja suosta jää edelleen rakentamatta noin puolet.
Kokenut rengastaja ja Salon luonnonmetsäsäätiön puheenjohtaja Juhani Karhumäki oli suorasanainen.
–Sehän on selvää, että jos rakennetaan, tämä suo menetetään.
Koko juttu 15.12. painetussa ja digilehdessä.
