Hamarijärven vanha kivipato jää osaksi maisemaa, mutta sen järven puolelle rakennetaan tulevaisuudessa uusi pato.
Teijon kansallispuiston kahden padon turvallisuutta kohennetaan tulevaisuudessa uusilla rakennelmilla . Metsähallitus teetti viime syksynä kaikkiaan kolmen padon kuntotutkimukset ja näillä näkymin rakennustöitä tehdään sekä Hamarijärven padolla että Sahajärvellä sijaitsevalle Fleminginpadolla.
Rakennusperinnön erikoissuunnittelija Tuija Väli-Torala kertoo, että korjausvaihtoehtoja puitiin yhteistyössä palo- ja pelastusviranomaisten, museoviranomaisten, Metsähallituksen ja ympäristöviranomaisten kesken. Nyt linjauksena on, että Hamarijärven vanha kivipato jää paikalleen, mutta sen järven puolelle rakennetaan uusi maarakenteinen pato. Jatkossa tämä pato toimii varsinaisena patorakenteena ja vesi kulkee sen alivirtaama-aukon kautta ja nykyisen padon juoksutusaukon kautta kohti merta.
–Nykyinen pato muuttuu padosta sillaksi, kuvailee Väli-Torala.
Sahajärven padolle rakennetaan uusi maapato: käytännössä kyseessä on luiskamainen moreenipenkka, joka tulee järven puolelle tiiviisti kiinni vanhaan patoon, kuvailee Tuija Väli-Torala.
Näin molemmat vanhat padot jäävät edelleen paikoilleen, mutta varsinainen vedenpidätystehtävä jää uusille rakennelmille.
Yhdessä yössä mitään ei tapahdu: erikoissuunnittelija Tuija Väli-Torala kertoo, että lupamenettely vie nopeimmillaankin lähes vuoden. Rakentaminen vaatii näillä näkymin ainakin aluehallintoviraston myöntämän vesilain mukaisen luvan ja Natura-tarvearvioinnin. Lisäksi on avoinna kysymys rahoituksesta:
–Metsähallituksen luontopalvelujen perusbudjetilla hanketta on todennäköisesti mahdoton toteuttaa, Tuija Väli-Torala sanoo.
Aikaisintaan työt voivat alkaa hänen arvionsa mukaan vuonna 2024. Lupaprosessi käynnistyy heti joululomien jälkeen.
Joitain toimia on jo tehty: Fleminginpadolla on havaittu vuosien aikana vajoamia maanpinnassa ja niitä täytettiin joulukuussa. Lisäksi samalla kaadettiin puustoa. Erikoissuunnittelija Petri Loikkanen tähdentää, että padoilla ei saisi kasvaa puita yleensäkään, sillä niiden juuristo voi vaurioittaa rakenteita. Fleminginpadolla karsintaa piti tehdä myös siksi, että kaivinkone pääsi kulkemaan paikalle. Padolle rakennettiin väiaikainen tieyhteys jo viime talvena.
Kuntotutkimukset Metsähallitukselle teki Maveplan Oy.
Metsähallituksen arkeologi Tapani Tuovinen kertoi viime syksynä, että Hamarijärvenpato on ollut paikallaan aikaisintaan 1680-luvulta ja sen patolaitteita on uusittu 1700-luvulla ja 1900-luvulla. Fleminginpadon paikalle on laadittu patorakenteita jo 1700-luvulta lähtien. Molemmat padot ovat muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joihin kajoaminen ilman lupaa on kielletty.
