Liikenneturva julkisti tiistaina tiedon, jonka mukaan punaisia valoja päin ajetaan yhä useammin.
Liikennekäytöstä tarkkailtiin 13 paikkakunnalla alkukesällä. Yli 2400 havainnosta 27 prosentissa yksi tai useampia ajoneuvoja ajoi päin punaista.
Tulos on tarkkailun kahdeksanvuotisen historian huonoin.
Tiedon julkistaminen osuu ovelaan aikaan: ensi viikosta lähtien liikenteessä on jälleen tuhansia uusia tienkäyttäjiä, kun koululaiset aloittavat lukuvuotensa.
Vanha, hyvä tapa on että lapset saatetaan kouluun ensimmäisten päivien ajan. Näin reitti ja riskipaikat tulevat tutuksi. Tapa kannattaa pitää voimassa vastakin, etenkin pidempi koulumatka kävellen on seitsenvuotiaalle melkein täyttä työtä.
Entä sen jälkeen? Mikään ei muutu, vaikka vanhemmat jäisivät kotiin: lapset kulkevat kouluun koko vuoden. Lapset jäävät liikenteeseen aamuin, illoin.
Sen piston, mikä autoilijoilla tuntuu rinnassa Liikenneturvan tilastoja lukiessa, tulisi tuntua jatkossakin. Eikä vain siellä, missä on kevyttä liikennettä ja kokemattomia tienkäyttäjiä.
Ainakaan teoriassa punaista päin ajamista ei hyväksytä: Liikenneturvan tutkimuksessa 90 prosenttia autoilijoista pitää punaisia päin ajamista vakavana tai erittäin vakavana liikennerikkomuksena.
Ajatuksista on pitkä matka tekoihin ja käytökseen vaikuttaa lopultakin suoranainen laiskuus.
Liikenne on aina kahden tai useamman kauppaa. Moottoriajoneuvon ja jalankulkijan törmäyksessä auto voittaa aina. Ensimmäisen askeleen voi ottaa autoilija, moottoripyöräilijä tai mopoilija itse. Kyselyssä useimmin syyksi punaista päin ajamiseen mainittiin tilanteen vaarattomuus, kiire ja tilanteessa joustaminen.
Perusteet ovat pelkkää soopaa. Vaarattomaksi tilannetta luulivat vuosien varrella nekin, jotka punaista päin ajettuaan päätyivät onnettomuuteen. Kiireeseen voivat vedota korkeintaan hälytysajoneuvot. Joustaminenkin on perusteena hyvin kyseenalainen.
Koulutielle lähteville lapsille ei voi liikaa tähdentää valppaana olemisen merkitystä – kuten jo vanha lastenlaulu neuvoo. Lapset on liikenteeseen opetettava ja kiire unohdettava. Vauhtia tulee lisää rutiinin kasvaessa.
Yhden tärkeimmistä opetuksista on oltava, että vihreään valoon ei todellakaan ole aina sokeasti luottamista.
