Salossa kaupungin kulukuuri puree sinne, tänne ja myös kohtuuhintaisiin harrastuksiin.
Kansalaisopiston kurssimaksuihin junaillaan korotusta ja kaupunginhallitus päätti maanantaina, että käsityökeskuksia ylläpitävän Varsinais-Suomen käsi-ja taideteollisuus ry:n avustus pudotetaan alle puoleen entisestä. Näillä näkymin päätös voi tarkoittaa keskusten aukioloaikojen supistamista syksyllä.
Veikkaus tuskin menee paljon pieleen, jos arvaa että asia herättää suukopua ja tuohtumusta kyseisten palvelujen käytössä.
Perusteluina ovat tietysti pyrkimykset paitsi kehittää tulopuolta, myös riipiä kasaan säästöjä sieltä, missä mahdollista. Hyvällä syyllä voidaan toki kysyä, onko laskennallinen muutaman kymmentuhannen säästö se, millä mitään paikataan.
Maksuihin ja aukioloihin on joka tapauksessa kajottava harkiten. Käyttäjilleen ne ovat tärkeitä.
Päätöksiä tehtäessä pitäisi muistaa se, että osalle käyttäjistä kipuraja hinnassa tai matkassa voi tulla vastaan perin äkkiä. Silloin puhutaan tilanteesta, jossa moni muu – varsinkin yksityinen- harrastus on ollut tavoittamattomissa jo pitkään.
Suu makeaksi suomalaisella
Eteläisessä Salossa syksyyn kuuluu sokerijuurikas kuljetuksineen. Niin tänäkin vuonna. Asiaa puitiin jo tiistaina Näsen kartanossa, missä koolla oli maakunnan viljelijöitä.
Viljelykasvina juurikas voi vaikuttaa perinteiseltä. Viljely siirtyy polvelta toiselle ja sivullisen silmään paljoa ei muutu. Muutosta tapahtuu kuitenkin jatkuvasti, uudistuksia on tullut esimerkiksi korjuukalustoon ja tiistaina puheena oli uusi, Suomen oloissa toimiva siemenlaji. Tiloilla seurataan tarkkaan mitä alalla tapahtuu. Viime vuosisadan alkupuolen isäntä voisi pyöritellä ihmeissään päätään nykyviljelyä seuratessaan.
Hyvä niin, jos se takaa sen että seudulta saadaan tehtaalle hyvä sato mahdollisimman sutjakasti.