Salossa puhuttavat tälle vuodelle kaavaillut lomautukset.
Kaupunki aikoo päättää lomautuksista yksipuolisesti, sillä työntekijäjärjestöjen kanssa ei päästy yt-neuvotteluissa sopimuksiin.
Julkisuudessa on epäilty muun muassa, miten lomautukset vaikuttavat opetustoimessa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöä edustava luottamusmies Antero Leppänen totesi tuloksetta päättyneiden yt-neuvottelujen jälkeen, että perusopetuksessa ei varmasti päästä syksyllä tavoitteisiin. Hän kantoi myös huolta muun muassa opetusryhmien koosta.
Huoleen on varmasti aiheensa jo periaatteellisellakin tasolla: varhaiskasvatus kuuluu peruspalveluihin joissa joka linnake pitäisi voida pitää miehitettynä ilman, että esimerkiksi virkaehtosopimuksia rikotaan.
Katsaus lähihistoriaan osoittaa, että henkilöstöstä nipistäminen ei ole koulupuolella uusi asia.
Esimerkki löytyy esimerkiksi Perniöstä edellisen laman ajalta, syksyltä 1993. Perniön kunta säästi tuolloin paitsi tuntikehyksestä, myös henkilöstöstä, ja kielsi lyhytaikaisten sijaisten käyttämisen.
Pääkaupunkiseudulla oli tuolloin kehitetty malli, jossa oppilaiden vanhemmat mahdollisuuksiensa mukaan hoitavat lyhyet sijaisuudet talkooperiaatteella. Samaa kokeiltiin sinänsä ennakkoluulottomasti Perniössä.
Jo muutaman päivän kokeilu nosti pienoisen metelin muun muassa Perniönseudun Lehden mielipidepalstalla. Varsin hyvin maaliin osui silloinen yläasteen musiikinopettaja Maija Syrjäläinen, joka totesi, että vanhempien pitämillä yksittäisillä tunneilla voi olla hyväkin vaikutus, sillä näin he voivat kertoa oppilaille esimerkiksi omaan ammattiinsa tai harrastukseensa liittyvistä erikoistiedoista.
Tärkein mielipidekirjoituksen muistutettu asia kuitenkin oli, että on tehtävä selvä ero opettamisen ja opetusryhmien valvonnan välillä.
Se sama on pidettävä mielessä, kun lomautuksia suunnitellaan. Koulun arki ei saa mennä pelkäksi luokkien valvomiseksi.
