Perniön kirkonkylään halutaan puhaltaa uutta henkeä.
Kylän yrittäjät kokoavat rivejään sen eteen, että myös ”vanhassa keskustassa” riittäisi kävijöitä.
Taustalla on huoli siitä, että kantatien varteen, sopivasti kylästä sivuun rakentuva uusi S-ryhmän liikekeskus imaisee muuten täysin esimerkiksi mökkiläisten virrat eikä kirkonkylään asti tulla (juttu sivulla 9).
Huoleen on varmasti syynsä. Kyse ei kuitenkaan ole vastarinnasta vaan tarpeesta muistuttaa, että kylässä on myös muita palveluja, entisen maaseutukunnan keskustaksi edelleen jopa erinomainen määrä. Tämä asia voi tosin monelta unohtua, sillä myös tyhjää näyteikkunaa on parhaillaan luvattoman monta metriä.
S-ryhmää on moitittu joskus siitä, että se tappaa kilpailun ja saa liian helposti liikkeensä paraatipaikoille.
Kritiikille on varmasti perusteensa, mutta jossain määrin S-ryhmää voisi myös ajatella, kuten Perniössä nyt ehkä ajatellaan: jopa tietynlaisena vetoapuna. Samaa tehtävää hoitanee parhaillaan jopa sellainen julkinen palvelu kuin kirjasto, joka on monelle vapaa-ajanasukkaalle syy poiketa kirkonkylään.
Myönteistä on, jos uusi liikekeskus saa aikaan sen että Perniöstä ei lähdetä Salon keskustan suuntaan päivittäistavaraostoksille ja hoideta siinä sivussa muitakin hankintoja, niitä jotka voi hoitaa myös Perniössä.
Perniön kirkonkylän houkuttelevuutta ei ainakaan vähennä, jos yrittäjien kaavailema kylän ilmeen piristäminen ja yhtenäistäminen toteutuvat.
Perniö ei ole uudessa tilanteessa yksin, historia tuntee monta maaseututaajamaa tai isompaakin paikkakuntaa, joissa uudisrakentaminen sijoittuu kauas ikiaikaisesta keskustasta.
Tappiomielialan sijaan on syytä muistaa, että suoranaisesti uusia palveluja uusi liikekeskus ei tuo; esimerkiksi päivittäistavarapuolella vaihtoehdot ovat edelleen olemassa, mutta niiden olemassaolo on tuotava julki.
Mikä sitten on järkevää ja riittävää? Paikkojen putsaaminen, mainostaminen ja markkinointi? Niistä on hyvä aloittaa. Hyviä ajatuksia saa varmasti esittää edelleen.
