Lumituiskun keskellä Särkisalon Meripirtissä pistettiin tiistaina salolaista lähidemokratiaa piirun verran paremmaksi.
Aiheena oli pitäjäyhdistys Särfin, joka herätellään uudelleen toimintaan. Yhdistyksen tehtävänä on täyttää osaltaan sitä aukkoa jonka aluetoimikuntien lakkauttaminen synnytti.
Kulmakunnan katsotaan tarvitsevan edunvalvojansa ja kokemus on osoittanut, että särkisalolaiset osaavat toimia yhtenä rintamana kun jonkun puolesta pitää puhua.
Asialla ollaan ajoissa: kyläasiamies Tauno Linkoranta totesi tiistaina, että tässä onkin monen kyläyhdistyksen tai muun toimijan perustamisen siemen: rivit kootaan, kun joku uhka on päällä. Useimmin kyse on ollut kylän koulun lakkauttamisesta.
Särkisalon osalta suurempia uhkia ei liene ihan lähellä näkösällä, mutta kysymyksiä ja näkemyksiä siitä, miten jo olemassa olevia palveluja hoidetaan ja kehitetään, on paljon.
Kuntaliitoksen jälkeen kyseltiin reuna-alueilla ääneen, onko osa virkamiehistä tai päättäjistä käynyt edes omaksi ilokseen paikkoja katsastamassa esimerkiksi Kiskossa, Teijolla tai Särkisalossa. Tiistain kokoontumisessa kaupungin päätöksentekoa tai valmistelua pidettiin edelleen aivan liian keskustakeskeisenä: aluetta ei tunneta.
Kuuta taivaalta ei Särkisalossa toivota, mutta sananvaltaa omiin asioihin toki. Parhaillaan pyöritellään esimerkiksi tilakysymystä: mikä on vanhainkodin kiinteistön kohtalo, missä on kirjaston osoite jatkossa, entä nuorisotilan. Usein iso hankaus tulee pienestä, arkisesta asiasta.
Kaiken keskellä on hyvä muistaa vastaus otsikon kysymykseen. Särfin ei herää vain Särkisalossa olevien, vaan myös särkisalolaisille tärkeiden palveluiden puolustajaksi. Niistä melkoinen osa on Perniössä, merkittävimpinä varmasti lukio ja terveyskeskuksen palvelut.
Mielenkiintoista on, että perniöläisten edunvalvoja on selkeästi särkisalolaisvetoinen yhdistys. Hieman outoa on, että Perniön kirkonkylälle ei kylä- tai kaupunginosayhdistystä liene vielä oikein vakavasti mietitty.
