Voisimme profiloitua herkkuihin

Perniön ympäristö on ilmastollisesti parasta seutua maanviljelyyn. Eteläinen sijainti takaa pitkän kasvukauden, vaikka sää tänä kesänä onkin ollut tavallista kylmempi. Perniön seudulta lähtee joka kesä paljon eri vihannes- ja viljalajeja jatkojalostukseen muualle. Avomaankurkkua, tomaattia, sokerijuurikasta, selleriä, rapsia, kuminaa ja lukemattomia muita kasveja. Unohtaa ei sovi myöskään marjoja, kuten mansikkaa, pensasmustikkaa ja vadelmaa.
ProAgria ennustaa keväällä tehdyssä ennusteessaan erikoiskasvien viljelyalojen kasvavan Etelä-Suomessa. Kasvussa ovat etenkin kevätrapsin, härkäpavun ja kuminan viljelyalat.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo sanoi aiemmin keväällä Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että erikoiskasvien tuottajana Suomi on jo nyt varsin merkittävä maa. Silti hänen mukaansa viljelykiertoa voitaisiin monipuolistaa ottamalla viljelyyn aivan uusia kasveja tai jo unohtuneita kasveja. Viljelykierto on tärkeää erityisesti kasvitautien ja tuholaisten torjunnassa. Perniön seudulla olosuhteet erilaisille viljelykokeiluille ovat ilmastollisesti parhaat Suomessa.
Kun kerran nykyään toivotaan seuduilta profiloitumista eri alueiden osaajaksi, Perniön seutu voisi hyvin tulla tunnetuksi monipuolisena viljeltävien kasvien tuottajana. Matkailussa seutu on jo varsin tunnettu, eikä laivateollisuuskaan jää paljon jälkeen. Viljeltävät herkut voisi olla kolmas profiloitumisen kohde.