Pitkään tekeillä olleen alkoholilain uudistuksen sisältö tiedetään nyt. Eduskunnan suuri valiokunta tuki täysistunnon päätöstä, mikä tarkoittaa sitä että päivittäistavarakauppojen valikoima muuttuu.
Monen keskeiseksi mieltämä muutos on se, että nelosoluet tulevat ruokakauppoihin, samoin ns. limuviinat.
Siihen on vielä matkaa, että marketien valikoimaan pääsee vielä vahvempia juomia. Niin kauan, kun niiden myynti on monopolisoitu, tätä tuskin tapahtuukaan.
Uudistuksen haitoista on puhuttu paljon ja entistä vahvempien juomien helpomman saatavuuden aiheuttamista ongelmista maalailtu jos jonkinlaisia kuvia. Tämä joulu mennään nykyisin valikoimin, mutta selvää on, että pyhien ajalta syntyy taas niitä otsikoita, joissa viina on aiheuttanut huolta ja murhetta.
Alkoholilla on vanhastaan ollut kielletyn ja salamyhkäisen aineen maine Suomessa. Takavuosien kotipoltto ja Viron-ralli kertovat osaltaan siitä, että tärkeintä on ollut varmistaa se, että juotava ei lopu kesken. Jos jollain tämä päämäärä on, on samantekevää miten vahvoja juomia missäkin myydään.
Pienpanimot ovat jatkuvasti kasvavaa paikallista ja alueellistakin liiketoimintaa, yhtä lailla arvostettava asia siinä kuin muutkin pienet elintarvikeyritykset. Panimoissa olisi eittämättä jo nyt haluttu tehdä erilaisia oluita, ei tuijottaa keinotekoisesti luotua prosenttirajaa. Sen poistaminen on yksi askel, jos alkoholikulttuuria halutaan muuttaa siihen suuntaan, että valtavan määrän sijaan juotaisiinkin vähemmän mutta parempaa.
Ne, jotka tietävät alkoholin olevan keskeinen tekijä joulunpyhissään, ovat juuri nyt haasteen edessä. Yksinkertaisimmillaan ongelma väistyy niin, että juomaostoksille ei mennä ennen pyhiä. Varmasti historia tuntee tapauksia, joissa parin päivän raitistelun jälkeen on ostettu juotavaa vaikka tuttavilta, jos ei muita hankintapaikkoja ole.
Silloin on kyse ihan muusta kuin siitä, mitä marketissa myydään.
