Suomi hiljenee huomenna juhannuksenviettoon – jos ja kun ehtii hiljentyä.
Aamulla ovat täynnä marketit, sen jälkeen maantiet ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, illalla monella mökillä päät. Sama toteutuu kääntäen sunnuntaina.
Juhannukseen lastataan monesti kovin paljon odotuksia ja paineita, vaikka kyseessä pitäisi olla mitä rennoin kesäinen viikonloppu, usein hyvässä seurassa ja mielimaisemassa.
Ehkä mukana on paljon sitä, että lopulta päästään pois arkisista ympyröistä ja ollaan kiinni kesässä ja monesti vielä kesäloman kynnyksellä. Hauskaa pitää olla vaikka hampaat irvessä, vaikka vähemmälläkin voisi selvitä ja juhannuksesta jäädä jopa parempi muisto.
Samalla voisi säästyä yllättävän paljon sitä työtä, jota juhannuksena muuten tuppaa riittämään, nimittäin pelastuslaitosten ja sairaaloiden voimia. Joka vuosi kirjataan mitä merkillisimpiä onnettomuuksia, usein vetten äärellä.
Joka vuosi yhtä lailla toivotaan, että kaikki sujuisi hyvin ja pääosin toki sujuukin. Juhannusperinteisiin jo melkeinpä kuuluvat varoitukset maltista tien päällä ja tulien kanssa ja valtaosa ihmisistä hoitaakin nämä leiviskänsä kunnolla.
Jos jollakulla on keskikesän juhlinta karata näpeistä tai suunnitteilla jotain hölmöä, on muun juhlaväen tehtävä pitää huoli siitä, että kamaluuksia ei tapahdu.
Joukossa tyhmyyden ei tarvitse tiivistyä, päinvastoin.
