Kuntavaalien äänestysprosentti laski Suomessa ennätyksellisen alhaiseksi. Salossa äänestysprosentti oli hädin tuskin 54 prosenttia, mikä saa jo kyseenalaistamaan koko demokratian. Perniönseudun Lehden levikkialueellakin on monta kylää, joista ei saatu ollenkaan omaa edustusta puhumaan oman kylän puolesta.
Herääkin kysymys siitä, miksi kuntavaalit eivät kiinnosta? Isoissa kaupungeissa ymmärtää hyvin, jos muualta tullut ei heti keksi itselleen ehdokasta, mutta pienellä paikkakunnalla ehdokkaisiinkin on helppo tutustua. Tietysti on syytä pohtia, josko valtakunnan politiikalla oli oma osuutensa äänestysinnossa, tai jos korona pelotti äänestäjät pois. Turvavälit ja käsihygienia olivat kyllä Perniön äänestyspaikallakin hoidettu hyvin. Toisaalta ennakkoääniä annettiin historiallisen paljon. Se kertoo siitä, että monet siirsivät äänestämistä varsinaiselta äänestyspäivältä juuri koronaturvallisuuden takia.
Salossa Teijolla on viime aikoina keskusteltu kyläkoulun tulevaisuudesta. Olisi helppo uskoa, että alueen vahva edustus näkyy myös koulujen lakkauttamiskeskusteluissa valtuustosalissa, jos siihen jossain kohtaa mennään, ja kyläkoulu saisi jatkaa myös pitkälle tulevaisuuteen. Jos omaa ääntään ei ole antanut, tuskin silloin on oikeutta valittaakaan, jos tulevat kuntapäätökset eivät miellytä.
Äänestysinnokkuuden lisäksi täytynee vielä mainita vastavalittujen valtuutettujen keski-ikä ja sukupuolijakauma. Valtuutetuista vain 19 on naisia. Lisäksi keski-ikä huitelee 50 ikävuoden tienoilla. Kokemusta tarvitaan, mutta se ei saisi kääntyä yksipuolisuudeksi.
Positiivista on kuitenkin Teijon ja Kiskon vahva näkyvyys. Myös Perniön kirkonkylällä on useampi edustaja. Onnittelut kaikille valituille ja tsemppiä ja rohkeutta päätöksentekoon.
