Paha olo purkautuu?

Ylihuomenna vietettävä jouluaatto on päivä, jota odotetaan eri tavoin.
Valitettavasti, voisi sanoa.
Siinä, missä aattoilta on monelle hetken seisahtumisen
paikka ja palkinto vuoden uurastuksesta, liian monelle se
on ilta joka menee pilalle jonkun läheisen alkoholinkäytön vuoksi.
Joulurauhaista kylänraittia katsellessa ei aina uskoisi, että poliisille ja ensiapuasemille aatto ei ole vuoden hiljaisin päivä.
Mistä ilmiö sitten kertoo. Ehkä siitä, että vuoden 51 viikkoa moni menee tukka putkella ilman, että perheen kerralla yhdessä vietettävä
aikaa juuri jäisi, eikä äkkiä osatakaan olla omalla porukalla, ainakaan selvin päin. Tuttu ihminen ei ehkä olekaan niin tuttu ihminen kuin piti.
Ehkä väkivaltana ja torailuna näkyy myös vuoden mittaan kasautunut pahoinvointi ja joku tyytymättömyys, joka alkoholin rohkaisemana puretaan lähimmäisiin.
Ongelmahan ei varsinaisessa alkoholistiperheissä keskity mitenkään jouluun, vaan se kärjistyy niissä perheissä joissa muuten elellään jopa viinatta. Joulun muutamina vapaina annetaan itselle lupa elää muuten kuin yleensä.
Vielä tänään ehtii miettiä, voisiko tänä vuonna toimia toisin ja ostaa alkoholia vain maltilla. Jos ei kohtuullinen käyttö kerrassaan onnistu, kannattaa se ensimmäinenkin pullo jättää hyllyyn.
Varalle voisi miettiä, mitä muuta tehtävää yhdessä lähimpien kanssa voisi olla, ulkoilusäätkin ovat pitkästä aikaa perinteisen jouluiset.
Pahaa oloa pitää voida purkaa, mutta muilla keinoin. Muun perheen joulun pilaamisen ei kenelläkään ole oikeutta.
Parasta tietysti olis, ettei koko oloa olisi. Sen eteen on aikaa tehdä töitä koko kohta alkava vuosi.