Salossa terveyskeskuksen avohoidon lääkärissäkäynti, sisältäen keskimääräiset tutkimuskustannukset, on yhdeltä käyntikerralta tosiasiallisesti 183 euroa. Sitä on katettu asiakasmaksulla, mikä useamman käyntikerran asiakkaille on käyntimaksuna 20.90 euroa. Terveyskeskuksen asiakas on myös voinut valita vuosimaksun 32.10 euroa jolloin terveysaseman päiväajan lääkärinvastaanotolla voi asioida rajattomasti ilman erillisiä käyntimaksuja iltoja ja viikonloppuja lukuunottamatta.
Sosiaali- ja terveyslautakunta teki kokouksessaan 16.12.2015 äänestyspäätöksiä, joiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan indeksikorotuksen verran muutamia prosentteja. Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksut, ja Salon kaupungilla kuten muillakin kunnilla olisi mahdollisuus korottaa tasasuuruisia maksuja ensi vuoden alusta 27,5 %. Salon terveyskeskuksen vuosimaksu olisi ehdotuksen mukaan vuoden alusta ollut 41.70 euroa. Tasokorotuksiin ei ole vuosittaisia mahdollisuksia.
Valtio on pienentämässä sosiaali- ja terveydenhuollon maksuosuuttaan kunnille siten, että Salo saa ensi vuonna 150 000 eroa vähemmän valtionosuutta. Sitä ei indeksikorotuksella kurota umpeen. Jos päätös oltaisiin tehty asetuksen mahdollistamissa puitteissa, asiakasmaksujen tuotoilla oltaisiin voitu kerätä 400 000 euroa.
Kunnat voivat itse päättää asiakasmaksuistaan enimmäismäärien puitteissa. Menettelyllä on luotu järjestelmä, jossa eri kuntien asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Eriarvoisuutta lisää vielä se, että asiakasmaksuasetuksen soveltaminen ei ole yhtenäistä.
Nykyinen tilanne on oletettavasti välivaihe siirryttäessä suurempiin sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisiin tuottajayksiköihin. Toivottavasti siinä vaiheessa määritellään yhtäläiset maksut ja niiden perusteet koko Suomessa. Jo nyt olisi ollut tarpeen, että kunnat keräisivät yhtäläisiä asiakasmaksuja.
Terveyskeskuskäynnit jakautuvat kuntalaisten kesken tilastojen mukaan verraten tasaisesti. Pitäytymistä indeksikorotuksiin on perusteltu lähinnä ääriesimerkein, ei sillä mikä olisi kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista.
Vähälle huomiolle on jäänyt myös se, ettei asiakkaan taloudellinen asema lain mukaan saa olla este palvelujen saamiselle ja että maksut voidaan myös jättää perimättä tai alentaa niitä. Asiakkaalla on mahdollisuus myös toimeentulotukeen.
Terveyskeskusmaksujen ja muiden sote- maksujen korottaminen toisi varoja, joilla voitaisiin rahoittaa salolaisten sosiaali- ja terveyspalveluja. Niiden rahoitus on viime vuodet ollut ongelma, josta on selvitty taseeseen aiemmin kertyneillä varoilla. Nyt se mahdollisuus on loppunut ja toiminnot on sopeutettava sosiaali- ja terveystoimen budjetin puitteisiin, mikä on rakennettu oletukseen asiamaksujen korottamisesta. Talousvaikeuksissa olevan Salon olisi olettanut olevan korotusten kannalla.
On ymmärrettävissä, että vähätuloiselle kymppikin merkitsee paljon ja asiakasmaksujen korotuksilla voi olla vaikutuksia. Korotusten jättämisellä kuitenkin heikennetään mahdollisuutta sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tuottamiselle jo ennestään tukalassa tilanteessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan enemmistö päätti jättää mahdollisuuden käyttämättä.
Heikki Liede
kaupunginvaltuutettu (kok)
sosiaali- ja terveyslautakunnan 2 vpj
