Pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikeet muuttaa saariston yhteysalusliikenne maksulliseksi tuli shokkina saariston asukkaille. Hankkeen taustalla on liikenneministeri Anne Bernerin härkäpäisesti ajama ideologinen ajatus siitä, että julkinen liikenne korvataan markkinaehtoisella liikenteellä. Tätä ajatusta runnotaan eteenpäin laput silmillä huomioimatta sitä, minkälaisia vaikutuksia muutoksilla on ihmisten arkeen.
Uudistuksessa ajetaan harhaan jo siinä, että ministeriö rinnastaa yhteysalukset joukkoliikenteeseen, vaikka käytännössä ne pitäisi rinnastaa tieverkkoon. Moneen paikkaan omalla veneellä kulkeminen ei onnistu syys- tai talvikaudella. Yhteysalukset ovat saariston elämänlanka, ilman niitä yritykset, maatalous ja asutus kuihtuvat pois.
Keväällä alkavaksi kaavaillun liikenne- ja viestintäministeriön maksukokeilun arvioidut vaikutukset ihmisten arkeen ovat tyrmistyttävää luettavaa: lasten kuljettaminen päivähoitoon maksaisi 180 euroa päivässä, vesijumpassa käyminen kerran viikossa kallistuisi vuositasolla 3300 euroa, maan hinta laskisi ja saaristo autioituisi, maitotilan yrittäjän kulut lisääntyisivät 50 000 eurolla vuodessa ja matkailuyrittäjien tilanne menisi totaalisen sekaisin.
Saaristolain mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. Pieni kuljetusmaksu saattaisi vielä olla kestettävissä, mutta kokonaisuudessaan yhteysalusliikennettä on mahdotonta saada viiden sadan ihmisen maksuilla millään kannattavaksi.
Lausuntokierros ministeriön esityksestä päättyy joulukuun puolessa välissä. Hallituksen on sen epäilemättä tyrmäävän palautteen myötä pohdittava esitystä radikaalisti uusiksi. Muuten esitys tullaan lyttäämään totaalisesti eduskuntakäsittelyssä.
Katja Taimela
kansanedustaja (sd.)
