Skip to main content

Jännittää. Postia hakiessa sukat pyörivät jaloissa. Löytyykö se kirje minunkin postilaatikostani. Jos löytyy, uskallanko kantaa sen parinkymmenen metrin matkan kotiini. Täytyykö naamioitua tai odottaa yön pimeimpiä hetkiä.

Pelkään kirjettä, jossa on Kepun jäsenkortti!

Kepu järjesti vuonna 1999 kaikille avoimet esivaalit presidenttiehdokkaastaan. Ehdokkaina olivat ainakin Esko Aho ja Paavo Väyrynen. Sain silloin sisäisen herätyksen. Minun täytyy äänestää! Ettei vaan tämä jalasmökkikikkailija pääse vahingossakaan Suomen presidentiksi. Ei päässyt.

Kaikki muistavat varmaan Keminmaan jalasmökin. Väyrynen huijasi valtiolta pikkurahaa ansiottomina päivärahoina. Hän väitti pokkana, että hänen viisihenkinen perheensä asustelee vakituisesti traktorin perässä vedettävässä jalasmökissä. Kaikki tiesivät, että Väyrynen oli jo vuosikaudet majaillut vakituisesti Helsingin hulppeassa asunnossaan.

Nyt tämä komeljanttari yrittää taas Kepun puheenjohtajaksi ja sitä kautta pääministeriksi. Tällä kertaa valinnan vaaraa ei kuitenkaan näytä olevan.

Perjantaina tuli paljon postia. Pari kappaletta hyviä ammattilehtiä, muutamia mainoksia ja viitisen kirjettä. Pihistin kotona kirjeiden kulmia kuin pokerissa viimeistä korttia. Helpotuksen huokaus, ei vieläkään.

Kepusta raportoidaan, että puolueen jäsenmäärä on runsaat 200 tuhatta. Se on aika paljon. Jäsenistö jakautuu tasaisesti eri ikäryhmien kesken. Tosin puoluekokousedustajien keski-ikä on noin 60 vuotta.

Puoluekokouksen alla Kepun jäsenkortteja on alkanut tipahdella yhdelle jos toisellekin. On yritetty löytää punaista lankaa haamujäsenten välille. Selitetään, että jos joku on heikkoina hetkinään liittynyt, koko perhe pikkuserkkuja myöten on kirjattu jäseniksi.

Nyt minua pelottaa, että äänestettyäni vuonna 1999 Kepun presidenttiehdokkaiden esivaalissa minut ja perheenjäseneni on kirjattu Kepun haamujäseniksi. Minuakin siis käytetään yhtenä numerona jaettaessa puoluesidonnaisia tukieuroja valtiolta. Ja kuinkahan monessa Kepun säätiössä olen lisäksi haamuna.

On ilmennyt, että Kepun jäsenrekisterissä on jopa 50 tuhatta haamujäsentä. Rehellisyyden ja tasapuolisuuden nimissä täytyy kyllä todeta, että muutkin organisaatiot käyttävät samaa taktiikkaa. Se on hyvin tuttua myös ammattiyhdistysliikkeestä. Niin kauan kun löysää rahaa jaetaan jäsenmäärän perusteella, ilmiö säilyy.

Kepun pomot Korhonen ja Haaro väittävät silmät kirkkaina, ettei mitään haamujäseniä ole. On vaan tuhansittain ihmisiä, jotka eivät tiedä olevansa Kepun jäseniä.

Niin, Kepu pettää aina!

pajen

Jaa artikkeli:
ASDF