Skip to main content

Kotiseututyön historiaa Perniössä

Yhdistyksen etusivulle

Perniön maamiesseura

Kotiseutuyhdistyksen juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Tilanomistaja K.F. Kaarlosen 1800-luvun lopulla alkaneen harrastuksen hedelmät, eli vanhojen esineiden kerääminen, testamentattiin Perniön maamiesseuralle 4.1.1912. Tästä johtuen maamiesseura perusti ”Perniön maamiesseuran museon”. Sen ohjesäännöt hyväksyttiin sittemmin maamiesseuran kokouksessa huhtikuun 9. päivänä vuonna 1915.  Saman vuoden kesäkuun 19. päivänä pidettiin perustava kokous Perniön Säästöpankin talossa Lampolassa ja tällöin todennäköisesti yhdistyksen viralliseksi nimeksi muodostui Perniön maamiesseuran Museo- ja kotiseutututkimusyhdistys ry.

Myöhemmin perniöläinen maanviljelijä Frans Lindstedt päätti testamentata runsaan esinekokoelmansa maamiesseuralle. Se sisälsi runsaasti arvokkaita aseita, piippuja ja tinaesineitä.

Maailmanpoliittinen tilanne hiljensi seuran toimintaa, vaikkakin se ei aktiivista ollut muutoinkaan. Asioita tapahtui kumminkin hiljalleen. Vuonna 1925 seura päätti järjestää museoasioiden hoitamisen toisella tavalla, vaikkakin kokoonpano oli tuttu entuudestaan.

 

Perniö tunnetuksi ry

18.10.1925 Perniön uudehkolla seurojentalolla perustettiin uusi kotiseutuyhdistys ”Perniö tunnetuksi ry”. Yhdistys aloitti varsin vauhdikkaasti, sillä jo vuonna 1930 Perniön museo vihittiin käyttöön. Kolme vuotta tästä museo sai aittarakennuksen, johon Kaarlosen ja Lindstedtin lahjoittamat esineet säilöttiin. Ensin mainitun tarmo ja tuki olivat ensiarvoisen tärkeää museon toteutumiselle.

Sota-aika lopetti toiminnan. Vasta kymmenisen vuotta rauhan solmimisen jälkeen yhdistys jatkoi järjestelmällistä toimintaansa. Aika alkoi kumminkin korjata satoaan ja aktiivisimmat kotiseutuhenkiset ihmiset muuttivat kirkkomaalle. Kotiseutuyhdistyksen toiminta siirtyi toimijoiden hävittyä kunnan vastuulle ja vuonna 1958 puheenjohtajaksi valittiin Perniön silloinen kunnanjohtaja Kaarlo Saariluoma. Toiminta oli kumminkin sen verran aktiivista, että samana vuonna puheenjohtaja vaihdoksen kanssa alkoi ilmestyä kotiseutujulkaisu ”Perniön Joulu” -lehti.

Lopullisesti yhdistysvastuu päättyi 1.3.1961, jolloin kokonaisvastuu Perniön museosta ja kotiseututyöstä siirtyi Perniö tunnetuksi ry:ltä Perniön kunnalle. Näin kotiseututyöstä tuli osa kunnallista hallinnonalaa, jota kutsuttiin kotiseutulautakunnaksi.

 

Perniön kunnan hallinnossa

Toiminta oli hyvissä voimissa niin kauan, kuin aktiivisia toimijoita löytyi. Pikku hiljaa ajan kuluessa toiminta muuttui. Vuonna 1985 kotiseutulautakunta muuttui kulttuurilautakunnaksi ja sen jälkeen tämä liitettiin osaksi muita lautakuntia. Muututtuaan sivistyslautakunnaksi ja sivistystoimen lautakunnaksi itse kotiseututyö oli enää pieni osa suurta kokonaisuutta. Onneksi jo aiemmin oli lautakunnan toimesta ryhdytty Perniön Joulu -lehden julkaisemiseen ja vähän myöhemmin luottamusaktiivien ja viranhaltijoiden toimesta elvytettiin myös Laurin Markkinat -perinne. Kaiken lisäksi myös Perniön historian III-osainen teossarja valmistui.

Muilta osin kotiseututyö -museo mukaan lukien- vaimenivat vähitellen nykyiselle tasolleen yhteiskunnallisen taloudellisen niukkuuden myötä.

 

Perniön kotiseutuyhdistys

Kotiseututoiminta nousi jälleen yhdistystasolle 16.8.1993, jolloin perustettiin Perniön museon tiloissa, kulttuurisihteerin toimesta Perniön kotiseutuyhdistys ry. Alkuperäisen sivustaseuraajan rooli kuitenkin kasvoi aktiivisten toimijoiden ja keski-ikäisten sekä sitä vanhempien mielenkiinnon lisääntymisen vuoksi. Joka vuosi saatiin jotain pientä aikaiseksi.

Rahoitus toiminnalle tulee niin omasta pussista, kuin yhdistyksen tuotteiden (postikortti-myynti, Laurin markkinat – palvelut) sekä yhdistykselle tulevien pienten lahjoitusten ja merkittävien tuki-ilmoitusten muodossa. Myös paikallinen pankkilaitos on ollut merkittävästi mukana yhdistyksen talouden edistämisessä yhdistyksen palvelujen korvausten kautta. Perniön kunnan kotiseutu- ja historiamateriaalia olemme myös myyneet eri tilaisuuksissa eri sopimuksella. Toimintasuunnitelma kertoo toisaalla parhaiten tämän päivän toiminnastamme.

 

Ensimmäinen johtokunta 1993

Antero Peijonen, puheenjohtaja

Pentti Kaarlonen, varapuheenjohtaja
Marja-Liisa Lindstedt, rahastonhoitaja
Paavo Heinonen, sihteeri

Arja Alanne
Aimo Niemi
Heikki Karhumäki

Entiset Kotiseutuyhdistyksen johtokunnan jäsenet:
Arja Alanne vv. 1993–1995
Marja-Liisa Lindstedt vv. 1993–1997, rahastonhoitajana
Annikki Ahola vv. 1997–1999, rahastonhoitajana
Pirkko Hotia vv. 1999–2001
Pentti Kaarlonen vv. 1993–2003, varapuheenjohtajana

Jaa artikkeli:
ASDF