Keskustelu kotimaisista monopoleista ryöpsähtää aika ajoin medioissa. Oli kyse sitten Alkosta tai Veikkauksesta, kotimaista malliamme kyseenalaistetaan voimakkaasti. Vaikka monopolin purkajilla on usein huoli päihde- tai pelihaitoista puheissa päällimmäisenä, ei todellinen mielenkiinto liity haittoihin vaan tilan raivaamiseen yksityisille toimijoille. Kyse on suurilta osin yksityisten pelien markkinoinnissa pyörivästä rahasta. Rahapelien vapauttaminen lisäisi pelien mainontaa merkittävästi. Seurauksena pelihaitat eivät ainakaan vähenisi. Samalla tuotot karkaisivat ulkomaisille pääomasijoittajille.
On selvää, että pelihaittojen torjumiseen on edelleen tärkeää panostaa. Samalla on olennaista huomata, että pelimonopolin toinen puoli on, että voittoja on pystytty kanavoimaan hyvin laajalti erittäin tärkeisiin kohteisiin suomalaisille järjestöille. Pelimonopolikeskustelun pöyristyttävin puoli onkin siinä, että monopolin purkajat ovat vähätelleet järjestöjen tekemää työtä. Myös rahapelimonopolin puolustajien kimppuun on käyty sosiaalisessa mediassa poikkeuksellisen kovin sanakääntein.
Pääministeri Marinin hallitus on onneksi tunnustanut järjestöjen työn arvon. Se näkyi viimeksi budjettiriihen 347 miljoonan euron Veikkauksen tuottojen aleneman kompensaatiossa järjestöille. Kompensaatio rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa, kehysvaikutteisin budjettivaroin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla hyödyntämällä lisäksi niin sanottuja jakamattomia rahapelivoittoja.
Järjestöjen merkitys erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, esimerkiksi ikäihmisten, lasten, vammaisten, työttömien, kaltoinkohdeltujen ja mielenterveyskuntoutujien neuvontapalveluissa ja monissa arjen tukimuodoissa on aivan valtava. Mikäli se poistuisi, sen korvaaminen julkisella rahoituksella olisi mahdotonta. Vaikutukset ihmisten hyvinvointiin olisivat musertavat. Koronakriisi on tuoreeltaan osoittanut järjestöjen työn merkityksen.
Budjettiriihen päätösten yksi merkittävimmistä vähemmälle huomiolle jääneistä linjauksista oli jo vuosia jumissa olleen arpajaislain toisen vaiheen edistäminen. Tavoitteena on saada ensi kesään mennessä esitys arpajaislaista eduskunnalle. Tässä yhteydessä ratkotaan mm. pelihaittojen vähentämisen ohella myös järjestöjen rahoituksen kohtaloa pidemmällä aikavälillä.
Järjestöjen toiminnan kannalta on tärkeää, että niiden rahoitus voitaisiin varmistaa pitkäjänteisesti, jolloin ne voisivat toimia nykyistä suunnitelmallisemmin. Jokainen järjestötyöhön sijoitettu euro poikii moninkertaisen hyödyn. On myös huomioitava järjestöjen perusluonne. Niiden hoidettavaksi vapaaehtoisvoimin ei voida asettaa tehtäviä, joiden tekemiseen on vaikkapa kunnissa tarvittu palkattua työvoimaa. Tehtävien ja resurssien on oltava tasapainossa.
Katja Taimela
kansanedustaja, sd
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n puheenjohtaja
