Ensiksikin haluaisin kiittää kaikkia vaalityöntekijöitämme. Olette tehneet loistavan kampanjan. Kierrellessäni vaalitaistelun aikana toreja ja kyliä vakuutuin, että ihmiset olivat todella innokkaita ja kiinnostuneita. Hyvä kampanjaväki, te olette tämän loistavan vaalituloksen takana!
Kunnallisvaalien tuloksista jokainen näki, että useimmat puolueet menettivät rutosti ääniä, ja ääniosuudetkin näyttivät punaista. Äänestysprosentti alkoi viitosella. Joillakin rintamailla päästiin jopa kolmosella alkavaan äänestysvilkkauteen. Kokeneet kommentaattorit todistelivat, että ei osattu tuoda oikeita asioita pöytään ja että kansaa vaivasi vaaliväsymys.
Pitävätkö puolueiden johtajat meitä ihan tolloina? Menisimmekö äänestämään jotakin puoluetta tai ehdokasta vain vaalikampanjan perusteella? En ainakaan minä eivätkä monet muutkaan tuntemani. Vaalikampanjoissa esitetyt lupaukset ja iskulauseet ovat sitä paitsi aika päättömiä. Eihän sellaiseen soopaan voi uskoa. Päällekäyvä kampanja karkottaa.
Ja mikä ihmeen vaaliväsymys? Meillä järjestetään vaaleja harvakseen. Populistit meuhkaavat kansanäänestyksillä. Monet gallupitkin viittaavat siihen, että suurehkoista kunnallisista ratkaisuista haluttaisiin kansanäänestyksiä Sveitsin malliin. Jos vaaleja tulisi parisen kertaa vuodessa, sitten kai voitaisiin puhua vaaliväsymyksestä.
Vaalikampanjoissa kerrataan puolueiden aatteita ja painotetaan ehdokkaiden arvoja ja tavoitteita. Jokaisen pitää arvioida lupauksien järkevyyttä. Ylväätkin lupaukset peilautuvat lopulta aikaisempien tekojen kautta. Ne vasta tuovat lupauksille pohjaa. On epätodellista, että jonkin ryhmän toiminta muuttuisi noin vain.
Seuraan valtakunnan ja kotipaikkani politiikkaa, päätöksiä ja toimenpiteitä kaiken aikaa. Panenpa vielä vähän piruuttani muistiin merkittäviä asioita, etteivät ne unohtuisi. Ja jos unohtuisivatkin, lehtimiehet onneksi pitävät myös asioista kirjaa.
Mistä häpeällisen huono äänestysinto nimenomaan kunnallisvaaleissa oikein johtui? On ymmärrettävää, että EU-vaaleissa se jää laimeaksi, koska Euroopan parlamentilla ei ole kunnollista valtaa. Valta on komissiolla ja Euroopan unionin neuvostolla eli ministerineuvostolla.
Menee myös jotenkin kaaliin, että eduskunta voi tuntua tavallisesta pulliaisesta etäiseltä, eikä vaikutusmahdollisuuksia koeta kovinkaan kummoisiksi. Presidentinvaalissa sen sijaan äänestetään innokkaasti, vaikka presidentin valta alkaa olla sii o soo. Kummallista!
Mutta miksei kunnallisvaaleissa äänestetä, vaikka niissä äänestämisellä saataisiin eniten omaa tahtoa peliin? Esimerkiksi kunnan suhtautumiseen elinkeino- ja ympäristöasioihin voi vaikuttaa voimakkaimmin äänestämällä. Oikeastaan vain äänestämällä. Siis miksi ei oteta sitä vähääkään valtaa haltuun?
No, saimme kuitenkin valtuutetut. Innokkaammin äänestämällä emme olisi saaneet ainakaan enempää. Mutta olisimmeko saaneet pätevämpiä? Tokkopa.
On vaan todettava, että tämä oli kansalaisten tahto. Näillä mennään. Huoltoaseman baarissa meuhkaaville nukkuvien puolueen surkimuksille voi möläyttää päin naamaa, että sinulla ei nyt vaan ole tässä suun vuoroa.
pajen
