Vanha päärakennus, Patruuna, kertoo osaltaan Kirjakkalan historiasta.
Kirjakkalan ruukkialue suojellaan entistä tiukemmin.
Alue on jo vuonna 1994 suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla. Nyt Varsinais-Suomen Ely-keskus on tehnyt päätöksen alueen suojelusta rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukaisesti. Tämän myötä Kirjakkalaan annetaan aiempaa tarkemmat suojelumääräykset.
Vanhassa asetussuojelupäätöksessä ei ole ollut varsinaisia suojelumääräyksiä. Uusi suojelupäätös koskee Ruukinkartanoa eli Insinööritaloa, työväenasuintalo Kjällman/Laaksoa, työväenasuintalo Palotaloa, vanhempaa päärakennusta Patruunaa, viljamakasiinia, Hamarijärvenpatoa ja ruukkialuetta.Suojelu kohdentuu rakennusten ulkoarkkitehtuuriin ja rakennusrunkoon. Insinööritalon ja Patruunan osalta suojelu kohdentuu myös huonetilajaon pääpiirteisiin. Patruunan, Insinööritalon, Patotalon ja Kjällman/Laakson osalta suojelutarve kohdentuu lisäksi kiinteään sisustukseen, kuten alkuperäisiin tulisijoihin.
Käytännössä paljoa ei muutu: alueella ei ole voinut tehdä tähänkään asti vapaasti esimerkiksi korjaus- tai ylläpitotoimia, vaan niistä on pitänyt pyytää Museoviraston lausunto.
Prosessilla on pitkät juuret: Ely-keskus otti suojeluasian vireille jo syksyllä 2014.
Ely-keskus toteaa tiedotteessaan, että Kirjakkalan ruukki on merkittävä osa Suomen elinkeino- ja taloushistoriaa teollisuus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä kohteena. Tiedotteen mukaan ”ruukin pihapiiri ja säilyneet rakennukset ilmentävät 1600-luvulla alkaneen vuorielinkeinon vaikutusta lounaissuomalaiseen maaseutumaisemaan ja ruukkiyhdyskunnalle tyypillistä rakennettua ympäristöä. Kirjakkalassa on tunnistettavissa ruukkikylän hierarkkisesti jäsennelty rakenne ja rakennustyypit varsinaisia tuotantorakennuksia lukuun ottamatta. Pajarakennusten jäänteillä on kuitenkin teollisuusarkeologista merkitystä”.
