Köydet tarvitsevat talvella enemmän tilaa

Tervepä terve.
Toimituksen lounaisiiven maaseutuosaston viikkoreitti läpikäydään tässä nyt.
***
Viime aikoina aika moni lankaa pitkin tänne tulleista on antanut vähän kyytiä kaupungin tekemisille.
Muun hyvän lisäksi on moitittu kapulakieltä, joka kuulemma elää ja voi hyvin.
Voi olla, tai sitten siihen on vaan itse tottunut kuten nuotinlukuun aikanaan.
Eipä sillä, ettei pieni ahaa-elämys olisi käynyt omassakin mielessä, kun luin Salon opetuslautakunnan esityslistaa tässä päivänä eräänä.
Lautakunta käsitteli nimittäin oppilaiden sijoittelua, siis sitä että mihin kouluun kuuluu mikäkin lapsi.
Tarkan sanamuodon mukaan ”lähikoulu on maantieteellisesti lähin koulu, mutta asuinosoitteen lähikoulu voi vaihtua vuosittain ottaen huomioon kouluverkko, koulukiinteistöjen käyttöaste, muodostuvien opetusryhmien koot sekä koulukuljetuksen järjestäminen. ”
Hetken aikaa piti taas miettiä, että mitähän lauseessa haetaan. Mutta selväähän se on: jos taksi kulkee, viedään lapset lähimpään kouluun. Jos sinne sattuu mahtumaan. Edellyttäen, että koko koulua on enää olemassa. Jos ei, otetaan seuraavaksi lähin, jos sinne sattuu mahtumaan ja taksi kulkee. Jos seuraavaksi lähinkään koulu on olemassa.
Selvähän tämä,mikä selvä.
***
Mitä taas tulee tähän kuntoiluharrastukseen, niin sitäkään ei ole hyljätty.
Marraskuun loppupuolella suoritettava veneily pitää huolen siitä puolesta vähän eri tavalla kuin kesäkeikat, joilla kuntoa uhkaa vaan unohtuminen rantakapakkaan turhan pitkäksi aikaa.
Nimittäin onhan niin, että siinä saa hien pintaan ja pintasuonet napsumaan, kun taittelee liki harjateräksen jäykäksi kohmettuneet kiinnitysnarut edes sen verran vyyhdelle että ne mahtuvat paatin kyytiin.
***
Tätä luettaessa lounaiskulma venyy todella lounaaseen ja istuu Maarianhaminassa lounas mahassaan.
Maarianhaminanhan voisi joku tulkita olevan kovinkin naispitoinen kaupunki, noin nimen perusteella. Tällaistesta ei ole kyse, kuten ei silläkään kauppamatkustajalla joka aikanaan ei päässyt ajoissa kotiin sairastuttuaan ja tekstasi vaimolleen:
– En voi tulla kotiin. Vuoteessa. Angina Pectoris.
Vaimo kehotti vastausviestissään tulemaan heti kotiin mokoman naikkosen luota.
***
Ei ole helppoa tällä demarien Urpilaisellakaan. Kaikesta päätellen kuudes joulukuuta menee hänellä ihan kotisoffalla istuen, samoin kuin jollain kaimallaan.
Vai mitä se tarkoitti kun lehdessä luki, että Jutille ei kutsua linnaan.
***
Heip.