– Tikli! Nyt se tuli kun urpiaisetkin, innostuu Kaisa Kokkonen ja menee kiireesti keittiön ikkunalle. 
Ollaan Kokkosen kotona Perniön Lupajalla, pienessä talossa pienen tien päässä. Luonto on liki ja etenkin linnut: kolmenkymmenen vuoden ajan Kokkonen on ruokkinut joka talvi lintulaudan siivekkäitä.
Pienet mahat vetävät yllättäviä määriä; muutamalla lintulaudalla Kokkosen pihassa kuluu ainakin neljä 25 kilon säkkiä auringonkukansiemeniä per talvi, siis toistasataa kiloa talvessa.
Kymmenessä vuodessa kuluu tällä kaavalla laskien yli tonni ja kolmessa vuosikymmenessä – niin, monta tonnia. Talit ja pähkinät tulevat siihen päälle.
Ikkunan takana oli maanantainakin jatkuvasti käynnissä kiehtova näytelmä; pieniä ja isompiakin lintuja kävi nakertamassa talia, napsimassa siemeniä tai pähkinää.
Talitiainen on tietysti yleinen laji, samoin kuusi- ja töyhtötiainen.
– Hömötiaiset ovat olleet aika vähissä tänä talvena, harmittelee Kokkonen.
– Sinitiaiset ja hömötiaiset ovat niin kesyjä. Kun ruokaa laittaa, ne tulevat ihan viereen katsomaan.
Ilahduttava väriläiskä, tikli on oppinut vähän kerrassaan sekin tulemaan lintulaudoille, niin asutuksen lähellä viihtyvä kulttuurilintu kuin onkin.
Kotipihan siivekkäitä voi bongata tulevana viikonloppuna Pihabongaus -tapahtumassa. Birdlifen järjestämässä tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omassa pihassa tai muulla sopivalla paikalla.
Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä
