Pitkin kesää Kosken asemalla on risteillyt autoja ja tien penkoilla on ollut kaikenikäisiä luontomatkailijoita kiikareineen ja kaukoputkineen. Yleisin kysymys on ollut: ”Missä kattohaikaran pesä on. Voitteko ystävällisesti antaa ajo-ohjeen sinne?” Pienen keskustelun jälkeen on selvinnyt, että Koski TL. ja Perniön Kosken kylä ovat sekoittuneet matkalaisten mielissä.
Koski TL Tuimalassa pesivä kattohaikarapariskunta on pitkin kesää kiinnostanut satoja matkailijoita. Kaukaisimmat ovat tulleet Lapista saakka. Eikä syyttä, sillä pesintä oli ensimmäinen maassamme. Pesimäyrityksiä on vuosien varrella ollut useita, mutta ne ovat syystä tai toisesta jääneet kesken.
Lintuharrastajien keskuudessa on yleinen kertomus siitä, kuinka lähes parikymmentä vuotta sitten eräällä paikkakunnalla eräs isäntä havaitsi, että kattohaikara rakentaa pesäänsä hänen ulkorakennuksensa katolle. Isäntä laittoi tikapuut seinää vasten ja kiipesi katolle nakaten kaikki risut alas samalla huudahtaen: ”Meidän tanhullamme eivät kurjet pesi!
Pylväs parempi kuin katto
Myös Perniön Kosken asemalla kattohaikara on yrittänyt pesiä: kattohaikarapari asutti tekopesää jonkin aikaa vuonna 2004. Alueella on keväisin ja kesäisin nähty useita kattohaikaroita. Pesintää ei kuitenkaan ole tapahtunut. Perniöön on useisiin paikkoihin valmistettu pesäalustoja kattohaikaroille. Nyt kuitenkin vain kävi niin, että Suomen ensimmäinen kattohaikarapariskunta päätti pesiä Koski TL:n keskustassa eikä Kosken asemalla.
Koski TL:ssä ilmeisesti samat linnut yrittivät rakentaa kesällä 2011 pesää sähköpylvääseen, mutta risut putosivat alas. Nykyinen pesä on vain kivenheiton päässä pesintäyrityksen kohteena olleesta sähköpylväästä.
Kaksi kattohaikaran poikasta rengastanut, salolainen Jouni Tittonen on sitä mieltä, että kattohaikara haluaa täällä pesiä pylvään päähän rakennetussa tekopesässä, mieluummin kuin katolla.
Koski TL:ssä kattohaikarat ovat innostaneet koko kunnan asukkaista. Myytävänä on kattohaikara t-paitoja, villasukkia, postimerkkejä ja ravintola myy ”haikarapihvejä.”
Elokuun loppupuolella on syytä olla tarkkana. Ehkä Koski TL:n kattohaikarat viivähtävät täällä ennen muuttoa Viron kautta aina Afrikkaan saakka. Kinttu-poikasella on selvästi näkyvä, sininen lukurengas FI 1 ja Kontilla on FI 2 lukurengas, Suomen väreissä tietenkin.
Eero Ketola,
teksti ja kuvat
