Reilut kaksi vuotta sitten päätettiin kaupunginhallituksessa aloittaa oppimisympäristöselvitys. Virkamiehet vielä korostivat, ettei kyseessä ole kouluverkkoselvitys vaan halutaan selvittää koulujen johtajuutta, pedagogiikkaa ja tilojen monipuolista käyttöä. Eikä konsultilta tilattu mitään kouluverkkoselvitystä vaan ulkopuolisen selvitys koulujen tilanteesta.
Miten on siis mahdollista, että nyt yhtäkkiä selvitystyötä voidaankin suoraan käyttää kaupungin säästöjen toteuttamiseen? Kuka haistaa palaneen käryä? Ja konsultin selvitystyössä sanotaan heti alussa toimeksiannon olleen palveluverkkoselvitys.
Jos kaupunginhallitus alunperin olisi sanottu työn olevan kouluverkkoselvitys, olisi suoraan voitu ottaa käsittelyyn vuonna 2014 laadittu selvitys ja päivittää se nykytiedolla. Tällä olisi säästetty saman verran kuin yhden koulun lakkautuksella, siis ainakin 40 000€. Ja kaiken lisäksi olisi saatu vielä nyt toteutettua parempi selvitys.
Nyt ollaan siinä tilanteessa, että kuntalaiset, ja erityisesti kyläläiset, ovat todella pettyneitä johtavien virkamiesten toimintaan ja tämä tulee heijastumaan myös poliittisiin päättäjiin. Ei riittänyt, että vajaan kolmen vuoden aikana kuntalaisten on pitänyt vaatia oikeuksiaan aluehallintoviraston kautta ja opetuslautakunta on saanut moitteet virkamiesten toiminnan seurauksena. Nyt poliittiset päättäjät pakotetaan huonon virkamiesvalmistelun seurauksena tekemään päätöksiä, joiden seurauksesta ei ole mitään tietoa. Vai miten paljon säästettiinkään Rekijoen koulun lakkauttamisella?
Useimmat kuntalaiset ovat tyytyväisiä kaupungin suorittavan tason työntekijöihin.
Sen sijaan johtavilla virkamiehillä on valta selvästi noussut hattuun ja he surutta viis välittävät kuntalaisten mielipiteistä. Muodollinen kuntalaisten mielipiteen kuuleminen ja osallistaminen, ilman, että tuloksia otetaan huomioon päätöksenteossa, alkaa olemaan jo sitä luokkaa, että asialle on jotain tehtävä.
Ehkä johtavien virkamiesten kannattaisi verkostoitua muiden kuin kollegoidensa kanssa ja asua paikkakunnalla niin, että pääsevät osallistumaan kylien elämään.
Salon väkiluku jatkaa vähenemistään ennusteiden mukaan, jos kuntalaisia ei oteta paremmin mukaan päätöksentekoon.
Osa kuntalaisista on erittäin valveutuneita ja tiedonjanoisia ja osaavat Internetin ihmeellisestä maailmasta etsiä tietoa ja päätellä niiden merkitystä. Osa tekee työkseen samoja asioita kuin johtavat virkamiehet. Yksittäisen (johtavan) virkamiehen ei ole mahdollista sisäistää ja hyödyntää kaikkea sitä tietoa mitä tarjolla on. Luodaan Saloon uudenlainen päätöksentekomalli, jossa verkostoidutaan kuntalaisten kanssa.
Luotetaan kuntalaisiin myös siinä, että vaikeina aikoina heillä on kykyä joustaa mutta myös nähdä uudenlaisia ratkaisuja tilanteisiin.
Marianne Bonn
ex-työryhmän jäsen
opetuslautakunnan jäsen
Vihreät ry.
