Vaaliraha- ja lautakasauutisten lomassa teeveestä tuli juttu parkkipaikkojen pysäköintiruuduista. Ne ovat liian kapeita nykypäivän ökymaastureille. Haasteltiin ihmisiä ja näytettiin parkkeerattuja autoja. Omistajien onneksi ei kuitenkaan vilautettu rekisterikilpiä. Niin tökerösti kotteroita oli ruutuihin ajettu.
Peepaikoilla sattuu paljon pikkuvahinkoja, jotka maksatetaan vakuutuksista. Vakuutusyhtiöt ovat jo vilauttaneet, että maksuja pitää korottaa. Ja näinhän se lopulta menee, me kaikki autoilijat maksamme yhteisvastuullisesti.
Tuttava Tampereelta kertoi, että siellä oli muinoin tapana laittaa huolimattomasti pysäköidyn auton tuulilasin pyyhkijän alle sakkolapun kokoinen paperi, johon oli tyylitelty ruman näköinen kostea keskisormi ja kirjoitettu onnittelut kuningaspysäköijälle. Sitten kun seuraili kauempaa pysäköijän reaktioita ja päätöntä pyörintää, sai mukavia piilokameraotoksia.
Invapaikoilla kököttää yleensä hulppea maasturi, ja jos sattuu näkemään kuskin, on se yleensä ketterä nuorimies. Tunnustan, että olen muutaman kerran piruuttani piirtänyt sormella likaiseen takaikkunaan tikkukirjaimilla, että sorry, olen aivoinvalidi.
Toimittaja Karpo teki aikanaan myös pilaa invapaikoille parkkeeraavien kustannuksella. Hän kiinnitti ketjulla pyörätuolin väärin pysäköidyn auton oveen tai renkaaseen. Vetäytyi kameroineen sitten kauemmaksi odottelemaan omistajaa. Tapauksista tuli mainiota piilokameraohjelmaa. Toimittaja vaan meinasi saada monesti turpiinsa.
Pysäköinti on taitolaji. Ajaako etuperin vai peruuttaako? Vaikka itse ajaisikin autonsa keskelle ruutua ja jättäisi kohtuullisesti tilaa ovien avautumiselle, voi olla melkein varma, että joku on myöhemmin ajanut viereen epämukavasti.
Saksassa, jossa autot ovat isompia mutta parkkiruudut kapeampia kuin meillä, homma hallitaan vähän paremmin. Kuljettajan puolta kunnioitetaan. Siellä on vielä mukavasti järjestetty yleensä ensimmäiseen kerrokseen Frauenpark, jossa ruudut ovat parikymmentä senttiä leveämmät. En ole vaan koskaan nähnyt kenenkään valvovan, kuka sinne ajaa.
Perniössä riittää pysäköintitilaa. Täällä ei karskin nuorukaisenkaan jalkapöytä pääse liiasta kävelystä laskeutumaan. Kärrynsä saa aina oven eteen. Liiankin lähelle.
Ärsyttävä paikka on kookaupan edessä. Oven lähelle on laitettu keräilyastioita ja roskiksia, joihin tunnolliset asiakkaat voivat kätevästi kipata kierrätettävänsä. Niihin astioihin ei vaan pääse käsiksi, koska edessä seisoo aina auto! Hyi! Kauppiaskin voisi vähän katsoa ja pistää lappuja lasiin.
Kookaupan Heikkiläntien puoleisen oven edustan voisi järjestää kokonaan uudestaan. Autolla ajaminen siitä pitäisi oikeastaan kokonaan estää, koska parkkiin pääsee talon toisen pään liittymästä. Näin pikku pallinaamatkin voisivat taapertaa turvallisemmin.
Sama homma pätee kyllä muidenkin perniöläisten kauppojen ovien edustoihin.
