Jotta kylien ääni pääsisi riittävästi kuuluviin suurissa kunnissa, tarvittaisiin uutta toimielintä nykyisen keskitetyn hallinnon sijaan. Näin uskoo Vaasan yliopiston professori Hannu Katajamäki.
– Aluelautakuntien kautta kylä pystyisi vaikuttamaan mm. aluepalvelujen organisointiin ja maankäytön suunnitteluun. Lautakunnilla olisi myös oma budjettinsa.
– Aluelautakunta olisi se elin, jota kautta kyläyhdistykset pääsisivät vaikuttamaan. Kyläsuunnitelmat voisivat toimia vaikuttamisen pohjana, esitti maaseutupolitiikan asiantuntija Katajamäki.
Hannu Katajamäki puhui tiistaina Salossa järjestetyillä Kyläsuunnittelutreffeillä.
Treffit kuuluvat Kylä välittää –hankkeeseen, jonka puitteissa on jo ehditty laatia Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma vuoteen 2015 saakka.
Ohjelma näkee pienet paikallisyhteisöt menestystekijöinä ja vahvuutena. Katajamäki taas esitteli valtakunnallisessa keskustelussa esiintyviä malleja, joissa haja-asutusalueet on lähes tulkoon unohdettu.
– Kilpailuvaltio ei ole kiinnostunut maaseudusta, totesi Katajamäki.
Metropolivaltion käsitteellä tarkoitetaan lähinnä Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamaa kolmiota sekä Oulun seutua.
Vaihtoehtona Katajamäki tarjoaa paikallisuudesta rakentuvan valtion, jonka arki on joustavaa ja palvelut hyvin järjestettyjä. Eikä ketään syrjitä asuinpaikan perusteella.
– Koska kuntakoko suurenee kaiken aikaa, tarvitaan paikallisperustaisia ja kansalaislähtöisiä todellisen vaikuttamisen välineitä. Kyläsuunnittelu on kytkettävä kuntasuunnitteluun ja määriteltävä kuntalakiin lähidemokratian periaatteet, toivoi Katajamäki.
Kehittäminen olisi puhtaasti paikallistasolta lähtevää.
– Täällähän on pilvin pimein näitä muutos- ja strategiajohtajia. Alkakaa kehittää aluedemokratiaa! Tällä hetkellä kehitetään vain sitä ylätasoa konsulttien parhaaksi, jyrisi Katajamäki.
Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä
