Nina Nieminen esittelee “lettupannua”; joka kuppiin otetaan tilkka maitoa ja reagenssi värjää sen violetiksi. Jos maito muuttuu kiisselimäiseksi, sen soluarvot ovat koholla.
Lettupannusta voisi navetan kulmalla puhua kahdessa mielessä. Maitoa tarvitaan räiskäletaikinaan, mutta navettaslangissa lettupannu on muovinen astia, jossa on neljä syvennystä ihan rautaisen esikuvansa tapaan. Sen huolellinen käyttö taas oli osaltaan tuomassa perniöläiselle Maitohuhdalle tunnustusta maanantaina Walter Ehrströmin säätiön mitalin muodossa.
–Se on tosi arvostettu tunnustus. Jossain on pidetty muutamaa lehmää pitkään siksi, että saadaan vielä Ehrströmin mitali, toteaa Maitohuhta Oy:n hallituksen jäsen ja pitkän linjan maidontuottaja Markku Peltonen.
Kultamitali myönnettiin juhlatilaisuudessa maanantaina, mutta työ sen takana on arkisempaa.
–Solut ovat se haaste, niitä me metsästämme, tiivistää navettavastaava Nina Nieminen.
Mitali voidaan myöntää henkilölle tai järjestölle, jolla on ansioita maitohygienian edistämisessä. Niin ikään mitali voidaan myöntää hyvän maidon tuottamisessa ansioituneelle tilalle, joka on tuottanut tietyt hygieniavaatimukset täyttävää maitoa tietyn ajan. Maitohuhta sai palkinnon 25 vuodesta.
Tähän liittyy se muovinen lettupannukin. Jos lypsyasemalla ensisuihkauksessa maito on esimerkiksi poikkeavan väristä tai utare erikoisen tuntuinen, on syytä epäillä tulehdusta. Tällöin joka utareesta otetaan maitoa pieni määrä kuppeihin ja maitoon sekoitettava reagenssi kertoo ensin, minkä utareen maidossa on ei-toivottu määrä soluja.
Tästä seuraa jatkotoimia: tarkempi analyysi ja diagnoosi, eläimen ja utareen merkintä ja hoito ja sen varmistaminen, että hoidettavasta utareesta ei päädy maitoa tuotantoon.
Koko juttu 28.4. painetussa ja digilehdessä.
