Tervepä terve. Toimituksen koillismuseon viikkoperinteet uudistetaan tässä seuraavaksi.
***
Metkasti aiheet lehdessä kasaantuvat maantieteellisesti. Jos nyt tulee menoa suunnalle x, on varmaa, että samalle kylälle saa kaartaa pian uudestaan. Joskus tulee syyllinen olo siitä, että miten sitä on jollain viikolla näin paljon juttua tuolta eikä toisaalta mitään.
No, näkyy olevan kasaantumista muutenkin ja viikon taikasana on kääriminen. Tarkoitan, että jos jutut käsittelevät kaalikääryleitä ja tupakkaa, niin siinäpä sitä. Lisäksi eräällä talolla aiotaan kääriä hihat.
***
Vanhan vitsin mukaan urheilija ei tervettä päivää näe. Ehkä ei, mutta toisaalta hiukan kuntoilemalla voi vaikuttaa siihen, näkeekö vanhuudenpäivänsä. Eikä suoritus ole vaarallisin asia, vaan sen lopetus.
Koilliskulmassahan on tykätty pyöräillä. Fillari yhdistää kotiseutu-uteliaisuuden ja kuntoilun.
Maanantain kierroksella petti vain varustepuoli; uudet ja aiempaa väljemmät housut takertuivat uuteen, aiempaa tahmeampaan satulaan, kun piti laskeutua aiempaa notkeammin satulasta liikennevalojen vaihtumista odottamaan, onneksi pyörätiellä. Loput arvaatte.
Kansanluonnetta ei voi kuin kehua. Perinteisesti on tavattu suhtautua huvittuneen ymmärtäväisesti humalaisiin, mutta näemmä samaa saa osakseen myös, jos onnistuu mahdottomassa eli kaatumaan paikoiltaan katuun ja saamaan niskaansa polkupyörän. Kiitos nostoavusta.
Logistiikkahan siinä tuli mieleen. Nykyäänhän erilaiset näytteet, esimerkiksi koeputkelliset verta, kulkevat pitkin maata tutkittavaksi ja potilas ei voi aavistaa, missä oma leppä mikroskoopin alle joutuu.
Oman näytteen sijainti han on varmasti tiedossa. Noin neljännellä laatalla reunasta laskien Kuninkaankartanonkadulla.
***
Sateiset illathan muuten ovat lukemisen ja juuresten aikaa. Tässä eräänä iltana tuli ahmittua best selleriä.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
