Tervepä terve. Toimituksen koillispasaati puhaltaa tässä seuraavaksi.
***
Murheellista on lukea uutisia hirmumyrskyistä. Kurjuutta ei toivo kenellekään, ja viime aikoina tuhoa on tullut vielä siellä, missä ei välttämättä ole liikoja resursseja varautumiseen tai jälleenrakentamiseen.
Toivottomalta tuntuisi sekin, että Karibian saarilta lähdettäisiin pakosalle paremman toivossa. Ylitettävänä olisi vettä vähintään Välimeren verran, ja silläkin on käynyt monelle huonosti.
***
Mutta tämäkö kertoo ilmastonmuutoksesta. Ehkä niin. Toki ilman myrskyjäkin pitäisi olla kirkasta, että asioita pitää miettiä ympäristö edellä.
Monesti kahvipöydässä tapetilla ovat liikenne, lentäminen ja lihansyönti, ja näitä on joskus metka pohtia arkiesimerkkien kautta.
Räknäsin tuossa, että autossani on 650 000 kilometrin matkalla palanut pyöreästi 48 000 litraa dieselöljyä. Synti, ilman muuta, mutta suhteellinen sellainen.
Nettilähteiden mukaan esimerkiksi B757-matkustajakone voi ottaa polttoainetta 43 000 litraa. Kerralla siis melkein saman kuin farmarimersu 25 vuodessa.
Toisaalta, lasketaanpa menekki per matkustaja; 200 matkustajaa vetävän lentokoneen tankkaamisesta tulee 215 litraa nuppia kohti – pari Lapin-keikkaa autolla siis. Lentsikalla pääsee samalla määrällä kauemmas.
Miten tässä tulee väkisin mieleen, että sitä paremmin ovat asiat, mitä useampi istuu julkisessa kulkuneuvossa. Tietysti lentelyssä ovat absoluuttiset litramäärät hurjia, vaikka löpöä menisi niukasti henkeä kohti.
Julkisiahan tietysti käytetään siellä missä niitä on ja missä niihin on totuttu. Jäipä nimittäin mieleen taannoin Helsingissä käydessä, että koko keskustan alueella ei sattunut silmään päivän aikana yhtään mopoautoa.
***
Ruokavalio on merkittävä asia sekin, ja hyönteisruoasta kovasti puhutaan.
Tosin luomuhyönteisiä syödessä palaa fossiilisiakin. Siis kun ajetaan moottoripyörällä kesäillassa suu auki.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
