Tervepä terve. Toimituksen koilllisruokalan viikkomenu painetaan tässä seuraavaksi.
***
Sellainenkin uutinen otti silmään, jonka mukaan kerätyn kartongin määrä kasvaa vaan.
Viime kevään pohjalta tuli mieleen, että maskipaketit ja pitsalaatikot näyttelevät tilastoissa jotain osaa.
Sikäli mikäli paketteja kuskataan rannikolle jatkokäsittelyä odottamaan, käy kuin Katri-Helenan vanhassa hitissä, jossa saavuttiin vanhaan rantapahvilaan.
Moni taas on kotona oleilun ratoksi innostunut ruoanlaitosta itse.
Koilliskulmassa puuhasta on pidetty aina ja nyt harrastus tuntuu laiskemman jakson jälkeen taas hauskalta viikonlopputoimelta. Siinä on jotain kutkuttavaa, kun lauantaiaamuna alkaa askartelun ja iltapäivällä esikäsiteltyjä tarpeita on sivupöydällä ja jääkaapissa odottamassa kymmenenkin purkillista ennen kuin varsinainen ruoanlaitto alkaakaan.
Nelilevyisen hellan ja yhden uunin omistaja tekee viisaasti, jos pistää paperille myös työjärjestyksen; mistä aloitetaan ja minkä ruoan jälkeen vapautuu mikäkin levy tai kasari seuraavaan toimeen. Lottovoiton jälkeen ostoslistalla on toinen liesi ja kaksi uunia.
Lauantairuokaa varten voi käydä varta vastenkin ostoksilla ja parikymppisellä tekee jo ihmeitä. Emmeitä enemmän maksaa oma vaiva.
Toisaalta arkenahan toisinaan pitää ennen tilipäivää tehdä valintoja sen suhteen, että tankataanko vai käydäänkö kaupassa. Jos vaihtoehto a voittaa, seuraa yhden rynnäkön verran oman elämän Kokkisotaa, kun kaapin periltä löytyneistä tarpeista pitää rakennella vielä ateria tai pari. Tavallaan palkitsevaa on sekin.
Pakkastalvi taas tuo tähän oman kulmansa. Radiossa muistuttivat eilisaamuna, että nyt olot sallivat pakastimenkin sulatuksen. Meillä se on jo tehty ja inventaariota tehdessä ajatus alkoi askaroida siihen suuntaan, että oma knoppitehtävänsä olisi sekin: mitä valmistaa sen kapineen antimista.
On myönnettävä, että kuvitteellisesta menusta tuli aika mielenkintoinen, kun esiin kaivettiin umpijäiset paketti grillipätkiä, kolme pikkupullaa, pakasteseitifilee, korvasieniä ja lapiollinen raparperia.
Oman kulmansa tekemiseen toisi myös kesä ja tekemisen laajentaminen grillille. Oman elämänsä tähtikokki saa silloin paistatella varrasvaloissa.
***
Muutenhan tässä harva muutenkaan matkailee sen kauemmas kuin tienhoitaja toimialueellaan. Ajat totisesti ovat muuttuneet; vielä pari vuotta sitten usea haki voimaa siitä, että käy jossain oikein pitkällä.
Se oli sitä sellaista aikavyöhyketerapiaa.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
