Merimetsoilla lepopuu Ekholmalla

Ekholmanselällä on tehty havaintoja merimetsoyhdyskunnasta. Förbyläinen Martti Uronen kertoo nähneensä parhaimmillaan 23–24 merimetson parven lentäneen edestakaisin Ulkoluodon sillan yli.
–Näyttäisi, että linnut ovat asettuneet Ekholmanselän luoteiskulman luodolle, Uronen arvioi.
Urosta huolestuttaa lintujen jätösten aiheuttama tuho luodon kasvillisuuteen sekä visuaaliset haitat.
–Pahoin pelkään, että luodosta ei jää muuta jäljelle kuin kallio. Sen eteläpuoli on jo alkanut harmaantua ulosteiden syövytyksestä.
Lintuasiantuntija Hannu Ekblom ei ole havainnut pesimäkantojen siirtymistä Särkisalon sisäsaaristoon.
–Alueella havaitut merimetsot ovat nuoria yksilöitä tai läpimuuttajia. Yhtäkään pesää ei tiettävästi ole löytynyt Särkisalon alueelta.
Uronen sen sijaan uskoo, että alueen merimetsot ovat tulleet jäädäkseen ja lajin suojelu tulisi purkaa.
–Viimeisen kolmen vuoden aikana olen huomannut lintujen lisääntyvän, laji on siirtymässä sisäsaaristoon. Ilmiötä pitäisi olla mahdollisuus rajoittaa.
Ekblom tyrmää tällaiset vaatimukset.
–Merimetsot eivät esimerkiksi rehevöitä saaristomerta, päinvastoin pitävät siitä huolta syömällä särkikaloja. Linnut tekevät meille itse asiassa palveluksen ulostamalla kallioille meren sijaan.
Myös Markku Mikkola-Roos  Ympäristökeskuksesta sanoo Urosen huolen olevan turhaa.
Merimetsokanta on Hangon läntisellä selällä laskussa. Kantaa karsii merikotka, joka syö varsinkin poikasia ja munia, kertoo Mikkola-Roos.
Kemiönsaaren vesiltä on tänä kesänä löydetty 37 merimetson pesää.
Lähimmälle pesimäluodolle on Särkisalosta matkaa parikymmentä kilometriä, eikä siellä ole pesitty Mikkola-Roosin mukaan kahteen vuoteen.
Pesinnän jälkeen merimetsot käyttävät tiettyjä luotoja  lepäämiseen ja yöpymiseen.