Skip to main content

Nykyiset vanhukset ovat sotainvalideja

Kirjailija Eeva Kilpi kirjoitti aikoinaan. että ne kaikki, jotka ovat sota- ja pula-ajan eläneet, ovat sotainvalideja.
 
Olen kyllä samaa mieltä. Kyllä se aika jonkinlaisen vamman kaikille jätti. Jäi paljon sotaleskiä ja sotaorpoja, joita oli talkoilla autettava. Oli karjalaisväestölle ja rintamamiehille järjestettävä elämisen mahdollisuudet. Oli rakennettava sodan hävittämät rakennukset. Lapsetkin jo alle kymmenvuotiaista saakka joutuivat tekemään aikuisten töitä, sillä nuoria miehiä kaatui ja vammautui paljon sodassa. Ei ollut huoletonta lapsuusaikaa, vaan toimeentulon murheet alkoivat jo pieninä. Lapsilla ei ollut ilmaisia koulutuksia ja omaa rahaa.  Sokerijuurikkaiden harvennuksesta saattoi saada vähän omaa rahaa. Olikin sitten tarkkaan harkittava, mihin ne pennoset käytti, kun kaikesta tavarasta oli huutava puute.

Näitä aikoja nykyisen sodan jälkeisen kolmannen sukupolven on vaikea käsittää. He ovat syntyneet aikana, jolloin asunto-olot ovat loistavat ja kaupat pullistelevat tavaraa.  Rahaa tulee kotiin, vaikka rannalla maaten. Antaa mansikoiden jäädä maahan, saahan niitä kaupan hyllyltä ostaa. Onhan kaikilla keskikoulun oppimäärä ja monella ammattikoulutus. Johan sitä harakatkin nauraisivat, jos koulutettu henkilö takamus pystyssä mansikoita poimisi.

Televisiotoimittajakin sanoi, että suomalaisia ei kirveelläkään saa mansikoita poimimaan. On tietysti poikkeuksia, joille kelpaa työ kun työ. Tässä nyt sitten nähdään kuinka hyvin Suomessa on asiat, ei tarvitse työtä tehdä, rahaa tulee muutenkin.

Silloin kun nykyiset vanhukset johtivat maatamme, ei rahaa ilman työtä kenellekään annettu. Muistan 50-luvun vaihteessa, kun Kemiöntie ja kirkonkylän ohitustie tehtiin hätäaputyönä. Työntekijöitä oli Pohjanmaalta ja Savosta asti majoitettuna Kankkonummen parakkikylään sekä Nurkkilan Työväentaloon. Myös paikkakunnan nuoret pojat olivat hevosten kanssa tietöissä. Lapion kanssa kaivettiin ojat, vaikka jo kaivinkoneetkin olivat olemassa. Niillä kuormattiin maata ja kiviä leikkauksista kuorma-autoihin, sekä kaivettiin valtaojille sillan paikkoja.    

Kaikkein ikävintä nykyään on niiden nuorten kohdalta, jotka ovat yli kaksikymmentä vuotta koulun penkkejä kuluttaneet ja sitten jäävät työttömyyspäivärahalle.

Valtiolla ja kunnilla kyllä olisi mahdollisuus heitä työllistää ja käyttää siihen työttömyysrahaa. Mutta mitä tekee valtio? Yhdistää kuntia ja lisää näin työttömien määrää. Lopettaa sairaaloita ja vanhainkoteja ja näin vähentää hoitohenkilökuntaa. Valtioneuvostossa puhutaan, että on panostettava työllisyyteen. Kuitenkin päinvastoin toimitaan, vähennetään työpaikkoja.

Herrat tiesivät jo keväällä, kuinka hyvä viljavuosi tänä vuonna tulee. Saadaan myydä ulkomaille viljaa ja näin tulee Suomeen ulkomaista valuuttaa.

Itse ollessani maanviljelijänä tiesin vasta syksyllä, kuinka hyvä viljavuosi tuli, kun vilja oli jo laarissa.

No, nykyään on tietokone, joka tietää kaiken. Ennen viljelijää vaivasivat hallat, nyt tulvat ja raesateet. Ne ovat luonnon voimia joille ihminen ei voi mitään. Mutta työttömyys on ihmisten aiheuttamaa.

Suurimpana syynä tilanteeseen on rahan ja omaisuuden ahneus. Täällä valitetaan, että ruoka on kalliimpaa kuin muissa maissa. On kuitenkin huomioitava eri maiden palkkataso.

Tutkittu on, että meillä menee ruokaan 15 % palkasta ja 15 % elektronisiin tuotteisiin. Tutkimuksia voidaan tehdä monenlaisia. Ehkä täällä palkkataso on kuitenkin niin korkea, että ulkomaalaisten joukolla kannattaa tulla tänne mansikoita poimimaan.

Ehkä pitäisi palata talvisodan aikaiseen henkeen, jolloin puhallettiin yhteen hiileen.

Vaarnummen Faari

Jaa artikkeli:
ASDF