Tervepä terve. Toimituksen koilliskuusen viikkokoristeet ripustetaan tässä seuraavaksi.
***
Vertaus ei ole kaukaa haettu, sikäli että joulutuotteet kuten suklaat ovat jo valuneet kauppoihin. Tässä kun vähän vielä venytetään sesonkeja, voi joku kinkkua jouluksi mielivä kaapata vahingossa pakastealtaasta kainaloonsa pääsiäislampaan tai Halloween-kurpitsan.
Ja Halloween se vasta onkin saavutus. Harvalla elokuvasarjalla on oma nimikkopäivänsä.
Yhtä kaikki joulukuuselta pitäisi monen näyttää juuri nyt eli ripustaa itseensä ulkoillessa kimaltavaa jos toistakin. Eli näitä heijastimia.
Toisaaltahan tässä on rasitteena tämä vanha kansallinen perinne eli ajatus vaatimattomuudesta hyveenä. Sitä se varmaan onkin, mutta rajansa kaikella. Jos vaikka ei haluakaan erottua tapetista tai porukasta niin syysillasta kuitenkin olisi hyvä jotenkin ottaa silmään.
Noin muuten vaatimattomuus ja arkuus eivät ole synonyymeja. Tarkoitan, että rohkeutta näkyy riittävän. Itse en ikimaailmassa uskaltaisi kävellä syyspimeällä ilman heijastimia eikä kyllä pitäisi muidenkaan.
Toisaalta heijastimen puute voi olla monelle siirtoelinjonossa olevalle hyvä uutinen. Pimeänä käveleminen on vähän kuin kulkisi varaosapankin holvin ovi raollaan.
***
Jollain korkeudella on jo saatu ensilumikin maahan. Onnekas silloin hän, joka saa peltilehmänsä suojaan.
Riskinä tietysti on, että koko kapine häviää silloin. Tässä eräs kauppaketju mainosti suojaavaa rakennelmaa ja lupasi mainoksessaan, että auto katos.
***
Muutenhan käytöstavat on muistettava ja muistetaankin. Silmään otti sellainenkin otsikko, jonka mukaan tupakointiin puututaan terveydenhuollossa harvoin.
Mene ja tiedä. Itse ehkä puuttuisin, ainakin jos potilas ambulanssin paareilla tai leikkauspöydällä sytyttää.
***
Iltapäivälehden lööppi taas kertoi, että tämä pääministeri Marin siivousintoilijana imuroi virka-asuntoakin taajaan.
Ehkä tarvetta on, kun tietää että siinäkin tönössä ramppaa väkeä kuin hollituvassa. Maa-aineksia voivat tuoda lattioille muutkin kuin pankin asiakkaat. Sannan imuroinnissa Kesärannasta on puujalan makua, mutta lyhyempi operaatio se joka tapauksessa on kuin hiekkarannan imurointi.
***
Sekin tietysti on tässä ollut aiheena, että koska tietokoneen ääressä työtään tekevät voivat palata työpaikalleen, siis toimistoon – ei toimistolle, kuten jotkut asian ilmaisevat.
Kun osa omaa elämäntehtävää on tämä viikottainen purnaaminen, niin taidan vielä jatkaa näissä niin sanotuissa setätöissä.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
