Yksittäisissä tutkimuksissa laajavastuisella hoitotyöllä on voitu osoittaa monia myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi hoitoon pääsyyn, hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Alla muutama poiminta tutkimuksista/selvityksistä, joissa on tarkasteltu uudenlaisten työnkuvien ja työnjaon vaikutuksia.
USA:ssa laajassa katsauksen valossa laajavastuisen hoitotyön asiantuntijat tuottavat vaikuttavaa ja laadukasta hoitoa, työn-kuvilla on merkitystä hoitotyön laadun kehittämiseen ja hoitoon pääsyn parantamiseen, erityisesti kun lääkäreistä on pula. Akuuttihoitotyössä hoitotyön kliinisen asiantuntijan vaikutus näyttäytyi kustannuksia alentavana, tarvittavien sairaalahoitopäivien määrä väheni.
Asiantuntijasairaanhoitajan (NP, Nurse Practitioner) toteuttama hoito oli useilla mittareilla yhtä hyvää tai jopa parempaa kuin lääkärin toteuttama: muun muassa potilastyytyväisyyden, verenpainearvojen, kuolleisuuden tai akuutin jatkohoitotarpeen suhteen ei ollut eroja, veren rasva-arvojen suhteen tulos oli parempi kuin lääkärin hoidossa.
Hollannissa lääkärien päivystystiimissä yksi lääkäri korvattiin asiantuntijasairaanhoitajalla. Vertailussa oli kaksi päivystystiimiä: toisessa oli viisi lääkäriä ja toisessa neljä lääkäriä ja yksi asiantuntijasairaanhoitaja. Molemmat tiimit pystyivät 15 kuukauden seuranta-aikana hoitamaan saman määrän saman tyyppisiä potilaita. Kaikkiaan 77% päivystyspotilaista oli soveltuvia asiantuntijasairaanhoitajan hoidettaviksi. Loppupäätelmä oli, että asiantuntijasairaanhoitajat voivat olla arvokas lisä päivystystiimiin. He voivat itsenäisesti hoitaa monenlaisista äkillisistä sairauksista kärsiviä potilaita.
Vuonna 2013 Espoon keskuksen kahdella terveysasemalla 500 ihmistä jonotti kiireettömiä aikoja, jonon pituus oli 6-7 kuukautta.
Henkilökunnan yhdessä suunnitteleman ja toteuttaman kehitystyön myötä päivystys on nyt siirtynyt 80-prosenttisesti sairaanhoitajille. Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on maaliskuussa 2016 keskimäärin 6-8 päivää ja päivystyksen jonotusaika on keskimäärin 15 minuuttia. Kustannus asiakasta kohden on pienentynyt noin 5,5%. Asiakastyytyväisyys on noussut 60 prosentista 90:een. Henkilökunta viihtyy töissä. Muutosten myötä potilas saa hoitoa mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti, eri ammattilaisten osaamista hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan ensikokemukset sairaanhoitajan rajausta lääkkeenmääräämisestä ovat monesta näkökulmasta positiivisia ja rohkaisevia. Sairaanhoitajan toteuttama oireenmukainen hoito ja lääkkeenmääräämi-nen ovat keskeisiä keinoja sote-palvelurakenteen uudistamisessa: niiden avulla voidaan parantaa potilaiden hoitoon pääsyä ja hallita kustannuksia. Myös valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen raportin mukaan työnjaon edelleen kehittäminen on välttämätöntä, jotta taloudellisen kestävyysvajeen aikana voidaan turvata riittävät sote-palvelut.
Riitta Karjalainen
Varsinais-Suomen
sairaanhoitajat ry
puheenjohtaja
