Haja-asutusalueiden palvelut uudessa Salossa alkavat parantua, kuten PSL:n pääkirjoituksesta 25.2.2010 saimme lukea. Kirjastoautopalvelun kohdalla meidän on kiittäminen kaupunginvaltuutettu Jaana Shelbyä, jonka aloitteesta asia lähti etenemään.
Koska nyt olemme päässeet vaikuttamaan tässä kirjastoautoasiassa, on tärkeää että kaikki lähdemme joukolla kirjoja lainaamaan. Kyläyhdistys pyrkii vaikuttamaan vain niihin palveluihin, joille on todellista tarvetta – onhan kysymys myös kustannuksista, jotka joudumme maksamaan.
Pääkirjoituksessa esitettiin haasteita muillekin valtuutetuille. Me jatkamme haastetta ja kysymme: Kuka on ensimmäinen Salon keskustassa asuva valtuutettu, joka esittää parannuksia haja-asutusalueiden palveluille?
Tauno Kavén
puheenjohtaja
Leila Närhinen
sihteeri, palvelutiimin vetäjä
Saarenjärvi ja Näsenkoski
Näsenkoski voi hyvin, mutta Saarenjärvi ei. Se tiedetään kyllä ympäristökeskuksessa ja muuallakin. Viimeinen yritys, kun yritimme parantaa järven tilaa oli Lounais-Suomen vesioikeudessa ja vesiylioikeudessa ja viimein KHO:ssa ja sen päätös tuli vuonna 1991.
KHO:n päätös oli huono, siinä ei ollut mitään hyvää ,joten päätöksestä tuli aivan absurdi. Yleensä oikeus tekee päätöksensä tutkimalla vanhaa, onko siinä mitään parannettavaa. Minusta on tuntunut, ettei näin ole tapahtunut, oikeus on tehnyt päätöksensä vain arvioimalla uudet patoamiskorkeudet.
Haluan tässä tuoda esiin vuoden 1941 tehdyn päätöksen. Se on paljon parempi kuin tämä nykyinen, vuonna 1991 tehty päätös.
Vanhasta päätöksestä 1941, sivulta 7 voimme lukea seuraavaa: ”Näsenkosken alaosassa sijaitsevan vesilaitoksen, jonka tarpeisiin Signe Sofia Björkenheim ja hänen asiankumppaninsa olivat väittäneet patoa käyttäneensä ja kun sanottua patoa Saarenjärven laskemissuunnitelman edellyttämällä tavalla muutettunakin voitiin, mikäli vesilaitoksen omistaja sai asianmukaisen laillisen oikeuden vesistön säännöstelyyn, käyttää säännöstelypatona”
Isäni oli Saarenjärven järjestelytoimikunnan puheenjohtaja ja luonnollisesti häneltä piti kysyä lupa. Saarenjärven ranta-asukkaat joutuivat maksamaan sen padon tekemisestä 29450 markkaa, ja meille sanottiin, että me saamme tehdä padon. Oliko se sitten saamista, kun meidän täytyi se tehdäkin vielä.
Isäni pyysi vapautusta maksusta, koska hän piti sitä epäoikeudenmukaisena. Rouva Björkenheim vaati siitä korvausta kymmenen kertaa enemmän ,eli 350000 markkaa. Ja oikeus ratkaisi sen summan 29450 markaksi. KHO oli erimielinen, sillä yksi jäsen oli vastaan tämmöistä korvausta ja vesioikeuden tuomari Suksniemi oli isäni kanssa samaa mieltä, ettei mitään maksua tarvita.
Fiskars oli sitä mieltä, että käyttöoikeus uuteen patoon jäi kosken omistajalle ja KHO määräsi tämmöisen hullun päätöksen ja näin Fiskarsista tuli omistajan ominaisuudessa padon käyttöoikeuden haltija ja järvenpinnanjärjestelijä. Päätös on edelleen voimassa ja järvi voi huonosti.
Tämä Näsenkoski muutti omistajansa sen takia, kun Fiskars oy aikoi tehdä voimalaitoksen sinne. Kohta on kulunut lähes 60 vuotta, eikä Fiskars oy ole saanut mitään aikaiseksi. Fiskars uutena omistajana laiminlöi Saarenjärven vesipinnan järjestely-yhtiön hoidon. Näin ollen Saarenjärven kohtaloksi tuli mataloituminen ja umpeen kasvaminen. Näin on myös alkanut hyvää vauhtia järven soistuminen.
Tässä olen kertonut muistikuvia ja tietoja ranta-asukkaille ja muillekin järven kohtalosta kiinnostuneille, ja myös tulevia järjestelyjä varten.
