Skip to main content

Soivat kylät -kiertue vei sävelmatkalle Beethovenin maisemiin ja Kemiöönkin

Marjatta Ilomäen sekä Anna-Maaria ja Olli Varosen konsertissa kuultiin klassisia säveliä Euroopasta ja toisaalta myös pelimannimusiikkia.

Särkisalon koulun salissa sai tiistaiaamuna sulkea silmänsä ja matkata sävelten siivin mielesään vaikka minne.  Esimerkiksi vuosisatojen taakse Saksaan tai lähemmäs Kemiöön.

Soivat kylät -kiertueen puitteissa on soinut klassinen musiikki eri puolilla suurta Saloa ja tiistaina kiertueen toiseksi viimeinen konsertti koettiin Särkisalossa.
Koolla oli paitsi koko koulun porukka, myös melkein toinen mokoma muuta yleisöä.  Viulisti Marjatta Ilomäen ja sellisti Olli Varosen duo aloitti Beethovenilla ja siitä edettiin muun muassa Bela Bartokin pienten sävellysten kautta kansansävelmiin.
–Ehkä moni ajattelee, että kansanmusiikki yhdistyy ennen muuta Pohjanmaahan, mutta sitä löytyy lähempääkin, vinkkasi kokoonpanon kolmas jäsen, sellisti Anna-Maaria Varonen.  Tätä seurasi pelimannivalssi Kemiöstä.

Soivat kylät -kiertue saa rahoituksen Salon osallistuvasta budjetista ja kaikkiaan mukana on ollut kuusi muusikkoa. Kokoonpanoa ja ohjelmistoa on rukattu tilan ja yleisönkin mukaan: Särkisalossa pidettiin konsertti oppitunnin mittaisena ja sopivan elävänä:  kansanmusiikkiosuuden nopeissa juoksutuksissa Olli Varonen sai näyttää taituruuttaan ja eturivissä pari oppilasta melkeinpä moshasi.

Jälkikäteen kahvilla Särkisalokodissa joku kiitteli sitä, että musiikki tuotiin näin melkein kotiovelle ja samasta asiasta on tullut muusikoille palautetta.
–Ajattelet, että lähdet jostain Kiikalasta Salon keskustaan konserttiin. Äkkiä moni jättää menemättä, kun ilta venyy kovin pitkäksi, Anna-Maaria Varonen miettii.

Kun musiikki on jalkautunut kylille, on suosiota riittänyt: Olli Varonen summaa, että esimerkiksi Muurlassa kuuntelijoita oli kuutisenkymmentä, Suomusjärvellä 50,  Perniössäkin kahvilantäysi.  Olli Varonen toteaa, että konserttien juontaminen tekee osaltaan musiikkia ja muusikoita läheisemmäksi.
–Aina pitää löytää myös joku uusi näkökulma. Ei voi mennä aina vain kertomaan, että Mozart syntyi silloin ja silloin, Varonen kärjistää.

Tiistaina kuultiin muun muassa, mistä Satakielen valssi on peräisin ja toisaalta se, että osa Haydnin nimiin merkityistä sävellyksistä saattaakin olla Luigi Boccherinin käsialaa.

Jaa artikkeli:
ASDF