Yhteisöverotulojen romahdus n. 7 vuotta sitten, viiveellä tullut verotulojen tasaus valtiolle ja työttömyyden kasvu saivat kaupungin talouden numeroiden valossa näyttämään katastrofaaliselta. Paniikkinappia painamalla ei kuntataloutta kuitenkaan saada hallitusti tasapainoon. Kuntatalous on kokonaisuus, jonka ymmärtäminen vaatii valtionosuus- ja verontasausjärjestelmien tuntemusta.
Heti kuntaliitoksen jälkeen, vuoden 2009 syksyllä päättäjät ja virkamiehet heräsivät nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Työpaikat ja verotulot alkoivat rakennemuutoksen myötä kadota Salosta hurjaa vauhtia. Kaupungin piti sopeuttaa menojansa väheneviin tuloihin. Ollessani tuolloin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, aloimme hyvässä yhteistyössä virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden kanssa virittää päätöksentekokoneistoa sellaiseksi, että vaikeita sopeuttamispäätöksiä pystytään viemään läpi mahdollisimman yksimielisesti.
Parhaiten tämä konkretisoitui vuonna 2011, jolloin tehtiin budjettia vuodelle 2012. Vuonna 2012 jouduimme tekemään myös vaikeita henkilöstöä koskevia leikkauksia. Tuolloin päätettiin mm. koko henkilöstöä koskevista lomautuksista. Päätösten johdosta kaupungin menojen kasvu taittui kesäkuussa 2012, kääntyen reippaaseen laskuun.
Viime kuntavaalien jälkeinen kaupunginhallitus päätti jopa dramaattisen prosessin jälkeen luopua lomautuksista, mutta onneksi muita säästötoimenpiteitä kuten vaikeutettua rekrytointia, sijaisten käytön rajoittamista ja säästöjen hakemista ”pienistä puroista” jatkettiin ja uusiakin pohdittiin.
Salon kaupungin taloudesta ja sen hoidosta on viime vuosina luotu erilaisia mielikuvia toisten päättäjien epäonnistumisesta ja vastaavasti toisten onnistumisista. Todellisuudessa kuntapäättäjien rooli Salon talouden muutoksissa on pieni. Kuten aiemmin kuvasin, on totta, että menojen kasvu saatiin taitettua viisi vuotta sitten. Saman vuoden tilinpäätös oli kuitenkin 40 miljoonaa euroa alijäämäinen, johtuen yhteisöverotuottojen romahduksesta ja aiempien vuosien verotulojen tasauksesta valtiolle. Miten sitten on mahdollista että neljä vuotta myöhemmin Salo ylsi vuoden 2016 tilinpäätöksessään plussalle?
Tässä muutamia lukuja, jotka nopeasti selittävät muutoksen: Kun vuonna 2011 Salo sai valtionosuutta n. 65 miljoonaa, sai se viime vuonna n.109 miljoonaa – eli 44 miljoonaa enemmän. Kun vuonna 2016 Salo sai kunnallisveroa 154 miljoonaa, sai se viime vuonna 173 miljoonaa – eli 19 miljoonaa enemmän.
Talouden muutos selittyy siis pääosin tulojen muutoksella joihin Salon päätöksillä ei ole voitu vaikuttaa paitsi kunnallisveron tuottoon siltä osin, että veroprosenttia on nostettu tällä vaalikaudella kaksi kertaa – yhteensä 1,25 %. Rahassa tämä merkitsee reilua puolta tuosta 19:sta miljoonasta. Loppu verotulojen kasvu selittyy Nokian ja myöhemmin Microsoftin maksamista ”eropaketeista” irtisanotulle henkilöstölle ja niiden tuottamista verotuloista.
Kaupungin talous vaatii toimenpiteitä myös tulevilta päättäjiltä. Uuden valtuuston on mietittävä tarkkaan, miten tuleva sote- ja maakuntauudistus otetaan Salossa vastaan. Kun tiedossa on, että sote- palveluihin tarvittavat rahat siirtyvät maakuntahallinnolle, jää nykyisistä verotuloista 12,3 prosenttia saamatta. On käytävä läpi tarkkaan kaikki kiinteistöihin ja toimintaan liittyvät kaupungille aiheutuvat menot, ja luovuttava niistä täysimääräisesti.
Vaikeaksi asian tekee rajanveto ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämisestä ja rahoituksesta. Muutos ja siihen sopeutuminen vie varmasti aikaa ja lopullinen toiminta muotoutuu pidemmän ajan kuluessa.
Juhani Nummentalo
Kokoomus
